Tämä julkaisu on koottu Hevostalous lukuina -tilastopaketista. Hevostalous lukuina on Hippoliksen toimittama, Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston koostama alan tilastopaketti. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf).
Hevosella on merkittävä rooli suomalaisten liikuttajana vapaa-ajassa ja urheilussa. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa, paitsi hevosalalle, myös muille toimialoille. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 milj. euron kokonaisvaikutus lähiseudulle.
KILPAILUTOIMINTA JA ERI LAJIT
RATSASTUS
Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia seura-, alue- ja kansallisentason kilpailua, näistä tunnetuimpia ovat koulu- ja esteratsastus. Suomen Ratsastajainliitto valvoo kilpailutoimintaa.
RAVIURHEILU
Ravikilpailuja järjestetään 42 raviradalla, joilla kilpailee vuosittain lähes 6 000 hevosta ja ponia. Ravitatapahtumat kokoavat paikan päälle vuosittain satoja tuhansia suomalaisia. Raveissa kilpaillaan kahden hevosrodun voimin: omissa lähdöissään juoksevat lämminveriset ja suomenhevoset. Lisäksi nuoret kilpailevat omissa lähdöissään poneilla.
KOTIMAINEN HEVOSKASVATUS
Suomalaisen hevostalouden kivijalka on kotimainen hevoskasvatus. Hevoskasvatus hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Hevosala on suhdanneherkkä ala, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana. Suomessa on kaksi omaa hevosrotua: suomenhevonen sekä suomalainen puoliverinen (FWB).
KOULUTUSTA
Hevosalan ammattilaisia koulutetaan alan oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Suomalaiset hevososaajat ovat arvostettuja ympäri maailmaa.
Hevosalalla on käytössä kolme koulutusastetta.
Hevostalouden perustutkinto (PT):
- hevostenhoitaja
- ratsastuksenohjaaja
Hevostalouden ammattitutkinto (AT):
- hevospalvelujen tuottaja (hevosavusteiset- ja hevoskasvatuspalvelut)
- hevoshieroja
- kengittäjä
- valjasseppä
- ratsuttaja
- ravivalmentaja
- ratsastuksenopettaja (AT)
Hevostalouden erikoisammattitutkinto (EAT):
- tallimestari
- kengitysseppä
- hevosurheilumanageri
- ratsastuksenopettaja (EAT)
Ammattikorkeakoulutasolla on Hämeen ammattikorkeakoulussa mahdollista suorittaa tradenomin (AMK) tutkinto hevosalan liiketoiminnan koulutuksessa. Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa agrologin (AMK) tutkintoon voi sisällyttää hevostalouteen liittyviä opintoja ja harjoitteluja. Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa on kotieläinjalostuksen ja -ravitsemuksen opintosuunnat. Tässä koulutuksessa on opinnäytetöiden kautta mahdollisuus painottua myös hevosalan opintoihin. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan eläinlääkäriopintojen jälkeen on mahdollista hakeutua hevossairauksien erikoiseläinlääkäriopintoihin.
Hevosiin ja hevosalaan kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa sekä myös muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
TALLIT
Eläinten tunnistamista koskeva lainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan hevoseläinten pitoa ja pitopaikkaa koskevat tiedot rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia hevosia ja poneja, yhdenkin hevoseläimen pitoa. Ruokavirasto hallinnoi rekisteriä. Rekisteriin on ilmoitettu 2.5.2023 mennessä yhteensä 11 520 pitopaikkaa.
HEVOSALAN TOIMIJOITA
Hevosalaa viedään eteenpäin hyvässä yhteistyössä hevosalan järjestöjen toimesta. Hevosalan kehittämisen kokonaisuutta koordinoi Hippolis ja Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto.