– Minä olen koko elämäni tykännyt kokata, niin minusta on niin ihana kokata edelleen!
Maija Rönkkö, 86, hakee parvekkeelta keittokattilan ja alkaa lämmittää sitä liedellä. Pieni keittiö on sopivasti olohuoneen seinänvierustalla. Ruuanlaitto, käsityöt ja muu touhuaminen ovat Rönkölle tärkeitä. Omassa 43-neliöisessä kaksiossa riittää ylläpidettävää.
Rönkön koti ei kuitenkaan ole tavallinen kaksio, vaan asunto ikäihmisten yhteisöllisessä palvelutalossa, jossa on asuntoja 85 asukkaalle. Hän on asunut Nonna Lumina -talossa Oulun keskustassa muutaman kuukauden. Nonna Groupin omistamia vastaavia palvelutaloja on myös muutamissa muissa Suomen kaupungeissa.
Päiviin mahtuu monenlaista tekemistä. Talon puolesta joka päivälle on järjestetty yhteistä toimintaa, kuten jumppia ja lukupiiri. Henkilökunta on suurimman osan ajasta paikalla turvaamassa asumista, ja järjestämässä toimintaa ja ulkoilua. Alakerran ravintolasta on mahdollista tilata valmiit ruuat ja kahvit, mutta sitä kokkailua rakastava Rönkkö ei ole tehnyt.
– Ja sittenhän meillä on nämä nuoret, jotka asuvat täällä, hän hymyilee.
Rönkön edellinen koti oli Haapajärvellä uudessa kerrostalossa, yhdessä kunnan ainoista. Kerrostalo oli hänelle mieluisa, ja asuntokin kiva, mutta talon henki ei ollut sitä, mitä Rönkkö toivoi.
– Oli yksi yrittäjä joka osti useampia asuntoja, ja vuokrasi niitä omille ammattimiehilleen, jotka vaihtuivat muutaman kuukauden välein. Siinä ei löytynyt ollenkaan sitä yhteistä hiiltä, johon puhalletaan, ja jollainen pitäisi olla tavallisissa rivi- ja kerrostaloissa.
Viime vuoden joulu oli Rönkölle myös erityisen vaikea. Vietyään kynttilät kaksikymmentä vuotta sitten haudatun miehen ja sukulaisten haudoille hän palasi kotiin. Ja sitten ei mitään – mistään ei kuulunut mitään.
– Tietenkin laitoin radion ja television päälle ja joululaulut soimaan. Mutta se tyhjyys, joka jäi ihmiseen oli niin puhutteleva, että ajattelin kesällä, että nyt pitää tehdä muutos, Rönkkö muistelee.
Viikon piristys
Ellen Kokko on 19-vuotias opiskelija, joka asuu samassa palvelutalossa kuin Rönkkö. Lukiota käyvän nuoren naisen oppitunti alkaa pian. Ennen sitä hän kuitenkin ehtii antaa haastattelun ja moikata seniorikavereitaan yhteisötilassa.
Opiskelijoille tarjotaan palvelutalosta asuntoa hieman halvemmalla vuokralla. Käytännössä sellainen vastaa mitä tahansa tavallista yksiötä kerrostalosssa. Kokko on asunut omassa kämpässään elokuusta asti.
Halvempaa vuoktaa vasrtaan Kokko pitää kerran viikossa tapaamisen muiden asukkaiden kanssa yhteisessä olohuoneessa. Sen aikana voidaan vain jutella tai vaikkapa pelata lautapelejä. Joinakin kertoina hän on napannut mukaan kitaran ja laulattanut asukkaita. Kukin opiskelija pitää sovitusti vastaavan tunnin mittaisen hetken viikoittain.
– Kun asuu yksin, niin tuo on minulle sellainen viikon piristys, varsinkin jos on pitkä koulupäivä eikä muuten ehdi nähdä kavereita, Kokko kertoo.
Varsinkin uusille tuttavuuksille hänen täytyy tosin selittää aina uudelleen, missä oikein asuu. Reaktiot ovat kuitenkin olleet positiivisia, ja monet ovat kehuneet, miten onnekas Kokko on.
Uusi normaali
Yhteisöllisen asumisen muotoja on monia, mutta perusperiaate on, että asunto on henkilön omassa hallinnassa, ja yhteisössä on sosiaalista kanssakäymistä. Tukipalveluiden, kotihoidon ja sosiaalipalvelujen tarjoaminen taas on hyvinvointialueiden vastuulla.
Yhteisöllisestä asumisesta on myös säädetty sosiaalihuoltolaissa, joka astui voimaan vuonna 2023. Käytännössä kaikki ikäihmisten tavanomainen palveluasuminen muuttui tuolloin yhteisölliseksi asumiseksi, jossa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan.
Sen sijaan sekä opiskelijoille että ikäihmisille yhteisöllistä asumista tarjoavia toimijoita on vielä vähän. Tällä hetkellä Suomessa yksi ainoista myös opiskelijoille asuntoja tarjoavista palvelutalotoimijoista on Nonna Group. Aiempina vuosina vastaavia kokeiluja on kuitenkin tehty useilla paikkakunnilla ympäri maan eri hankkeissa. Myös maailmalla vastaavia asumisratkaisuja on kokeiltu hyvällä menestyksellä.
Esimerkiksi vuonna 2016 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Oman muotoinen koti -hankkeessa kokeiltiin nuorten ja ikäihmisten yhteisasumista. Hankkeen yhteydessä tehdyn opinnäytetyön mukaan kokemukset olivat suurimmaksi osaksi positiivisia, mutta esimerkiksi suuri mediahuomio kuormitti asukkaita.
Kokko ajattelee, että Oulun Nonna Luminassa opiskelijoiden ja ikäihmisten yhteinen toiminta on vasta alussa. Jotkut vanhuksista eivät ole lähteneet siihen erityisen hyvin mukaan ja ovat silti enemmän yksin. Osallistujia ei ole ollut jonoksi asti, ja se harmittaa hieman Kokkoa.
– Olisi kiva, jos kaikki tulisivat ainakin kokeilemaan, että saisiko siitä jotain irti, hän pohtii.
Keskusteluehdotuksia kirjataan palvelutalossa ylös omaan vihkoon. Idoista voi ammentaa, jos aiheet loppuvat kesken.
Yhteisessä tilassa vietetään päivittäin erilaisia hetkiä, kuten lukupiiriä, musiikkituokioita ja jumppaa. Kuvassa yksi asukkaista.
Kun asukkailla on omia menojaan, kuten fysioterapiaa ja terveydenhuoltoa, yhteisötila hiljenee.
Sekä Rönkkö että Kokko ovat hyvillään siitä, että asuvat nykyisessä asunnossaan. Kokko on lukenut vanhusten yksinäisyydestä muun muassa sosiaalisessa mediassa, ja niinpä oma toiminta tuntuukin merkitykselliseltä.
– Tuntuu todella hienolta saada olla heidän seurassaan, ja nähdä että he ovat onnellisia siitä, ettei tarvitse olla yksin, hän kertoo.
Rönkkö on tullut yhteisöllisen asumisen palvelutaloon hakemaan seuraa, ja kokee saaneensa juuri sitä.
– Tämä on minulle loppuelämän koti, Rönkkö sanoo.
Katso dokumentti aiheesta alla olevasta videosta.