Tällä sivustolla esitellään Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen historiaryhmän toimijoiden ja Tasan- hankkeen taiteilijoiden kanssa tehtyä yhteistyötä vuosina 2023 - 2024. Sivustolla on myös linkkejä mm. hankeeseen liittyviin videoihin. Aluksi kerrotaan hankkeen tavoitteista ja taustoista. Sitten käydään läpi vuoden aikana ollutta yhteistä toimintaa.
TASAN-HANKE
Tasan-hankkeen toimijoiden ja ammattitaiteilijoiden kanssa on tehty ja tuotettu kirjallisuuslähtöistä monitaiteista sanataidetoimintaa, paikallisia kylätapahtumia ja näyttelyitä sekä suunniteltu askelmerkkejä tulevaisuutta ajatellen.
Tasan-hankkeen taidetyöpajoilla ja tapahtumilla on pyritty rakentamaan ja kehittämään taiteen ja kulttuurin uudenlaisia tekemisen tiloja, edistämään harrastustoimintaa ja yhteisöllisyyttä, synnyttämään omaehtoista mielekästä tekemistä ja yhteenkuulumisen kokemusta taidelähtöisin (kuvataide, musiikki, sanataide, kirjallisuus ja teatteri) menetelmin yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa.
Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen historiaryhmän toimijoiden kanssa on järjestetty vuosina 2023-2024 kaikille avoimia teemallisia tarinankeruutyöpajoja, tapahtumia, kirjailijavierailuja, näyttelyitä ja tehty tallenteita.
Linkistä pääsee Vehmersalmen historia - ryhmän fb-sivuille:
Alhaalla olevassa kuvagalleriassa työryhmä työn touhussa.
Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen historiaryhmä ja Tasan-hanke: Sirpa Suntioinen, Ritva Hiekkala, Helena Peltola ja Marja-Liisa Pekkarinen sekä hankkeen taiteilijat, Ulla-Mari Lindström, Sari Siltavuori ja Riikka Viinikanoja.
Sota-ajan muisteluksia ja puhdetöitä kokosi yhteen toista kymmentä eri kyliltä tullutta muistelijaa. Tilaisuuteen osallistui myös toista kymmentä kuuntelijaa.
Vehmersalmen asukastupa 29.10.2023
Haastateltavat jakaantuivat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä osallistujat kertoivat omakohtaisia muistoja sota-ajasta. Toiseen ryhmään kokoontuivat nuoremmat osallistujat, joilla oli toisen käden tietoa ja muistoja. Muisteluja jatkettiin halukkaille myöhemmin vielä henkilöhaastatteluina.
Haastateltavina olivat: Eino Koivistoinen (1929-2023) Tulisaari ja Särkiniemi, Vilho Vinska (1929-2024) Mustinlahti, Pentti Puustinen (1934) Puutosmäki, Elsa Tuomainen (1936-2024) Kannaksen Suojärvi ja Litmaniemi, Tauno Mönkkönen (1937 Kohma, Väinö-Matti Miettinen (1943 Litmaniemi ja Vehmersalmen keskusta, Raimo Taskinen (1958) Enonlahti ja Vehmersalmen keskusta
Painikkeesta aukeaa video:
Yhteistyö ja -toiminta oli tärkeää, kun työntekijöistä oli pulaa. Talkoita pidettiin paljon ja naapuriapu oli kunniassa.Kaupunkilaisia velvoitettiin osallistumaan esimerkiksi elonkorjuuseen ja perunannostoon. Monet pankkineiditkin tulivat mielelläänkin maatöihin, sillä maaseudulla oli yleensä paremmin ruokaa saatavilla kuin kaupungeissa. Heille yritettiin tarjota kylillä myös viihdykettä. Vaikka tanssiminen oli virallisesti kiellettyä, niin monet nurkkatanssit Puustisen riihessäkin järjestettiin naapurista lainatun levysoittimen turvin.(Sirpa Suntioisen haastattelumateriaali 2023).
Tauno Mönnkkönen muisteli, kuinka voilla tehtiin kauppaa ohi säännöstelyn. Kun mentiin Kuopioon laivalla, sovittiin kansimies Erkki Rissasen kanssa, että jos laivarannassa näkyy poliiseja, niin voit jätetään laivaan hyvään piiloon Taunon ja isän noustessa maihin. Poliisit tulivatkin yleensä aina tutkimaan laivan. Erkki myi voit sitten poliisien käynnin jälkeen helposti, sillä ostajat osasivat odottaa sopivaa tilaisuutta. Hän tilitti voista saamansa rahat Juho Mönkköselle, kun tämä palasi laivalle kotimatkaan varten. Talvella tavaraa kaupunkiin vietiin hevoskyydillä. Kun vain huomattiin hevoskuljetuksen saapuvan, juoksivat asiakkaat paikalle ja kuorma tyhjeni nopeasti.(Sirpa Suntioisen haastattelumateriaali 2023).
Pentti Puustinen kertoi talvisodan syttyessä syksyllä 1939 soutaneensa Johannes-isänsä mukana naapuriin Tomperijärven toiselle puolelle kuuntelemaan radiosta presidentin Kallion puhetta. Puheessaan Kallio oli kertonut Suomen olevan sodassa. (Sirpa Suntioisen haastattelumateriaali 2023)
Sekä Eino, Tauno, Pentti että Vilho muistivat lapsuudestaan pommikoneiden jylyn omilla kylillään, kun venäläiset koneet lensivät pommittamaan Kuopiota. Myös Kuopion pommitusten äänet ja tykkien ampuminen kuuluivat ja jytisyttivät kallioita. Taloissa piti olla sota-aikana ikkunoissa pimennysverhot. (Sirpa Suntioisen haastattelumateriaali 2023)
Tauno Mönkkönen kertoi olleensa hieman alle 7-vuotiaana saattamassa jatkosotaan lähtevää isäänsä Litmaniemellä Vehmersalmi-laivaan. Hän kulki isänsä mukana laivalla Kuopioon asti joukkojen kokoontumispaikalle koululle. Sieltä hän lähti sitten yksinään takaisin laivalle ja pääsi sillä tavoin Litmaniemelle. Laivarannasta hän pääsi kohmalaisen Posti-Pekan mukaan ja Pekan soutuveneellä takaisin Kohman kylän rantaan ja juoksi sieltä kotiin Salon Lyytilään. (Sirpa Suntioisen haastattelumateriaali 2023)
Raimo Taskinen toi tilaisuuteen 34 sota-ajan valokuvaa. Valokuvat skannattiin, laadittiin kuvatekstit ja tallennettiin Vehmersalmen kotiseutuyhdistyksen materiaaleihin.
Hevoset olivat merkittävä armeijan voimavara. Miehet, tykit, ammukset, muonat, haavoittuneet ja kuolleet, kaikki liikkuivat hevosilla.
Marraskuussa 1922 annetun lain mukaan hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoimien tarpeisiin sodan aikana pidettiin kirjaa.
Ryhmissä muisteltiin mm. läheisten osallistumista sotaan, kotirintamatoimintaa ja lasten osallistumista maatilojen töihin, hevosten kohtaloita, pula-aikaa, lottatoiminta ja evakkotaivalta sekä evakoiden asettumista Vehmersalmelle.
Haastatteluita tallennettiin tapahtumassa äänittämällä, valokuvaamalla ja videoimalla. Materiaalikooste esitettiin Vehmersalmi-päivässä, Tarinat talteen tapahtumassa kesällä 2024.
Vehmersalmen koulu. 29.6. 2024. Tarinat talteen -historiatapahtuma
Tilaisuudessa julkaistiin Sirpa Suntoisen kirja Vehmersalmen Kohman kylä - tarinoita ennen ja nyt.
Omien ja suvun tarinoiden kertominen ja kirjoittaminen ovat tärkeitä. Ryhmän fb-sivuilta poimittuja kommentteja:
"Haluan kiittää Sirpa Suntioista ja Vehmersalmen kotiseutuyhdistystä tästä kotikyläni historiasta. Kohma, saloseudun kylä ( siltä se etenkin nuorena tuntui), on päässyt isoon, ansaitsemaansa, osaan kirjallisessa muodossa. Kylän historia, tilat ja talot, asukkaat töine ja toimineen, koulutoiminta, vapaa-aika, kaikki elämän kirjo luettavissa ja katseltavissa kuvien muodossa. Minulle tämä kirja on aarre! Se tuo kotikylän lähelle täällä hieman kauempana eläessä.Minulla oli ilo tavata Sirpa Suntioinen elokuun alussa synnyinkodissani. Oli mukava jakaa kokemuksia kirjan toimittamisesta ja lukemisesta. Ehkä tuli kerrottua muutama Kohmaan liittyvä tarinakin. Jatketaan tarinointia."
"@sirpasuntioisen kirjan avulla sukututkimus edistyi taas vähän: Wilhelmiina Miettinen onkin haudattu Horkanlahden hautausmaalle ja se Eino Miettisen ja Veikko Ihalaisen välien selvittely aseen kanssa."
Kirjoja voi tiedustella ja tilata Vehmersalmen kotiseutuyhdistykseltä.
Kesäkuun Tarinat talteen - tapahtumassa muisteltiin 40- ja 50-lukujen arkea niin vanhojen esineiden näyttelyllä, kuin erilaisilla haastatteluilla. Näyttelyssä oli nähtävillä myös videokooste hankkeen varrelta kootuista haastatteluista.
Tapahtuman jälkeen näyttely siirtyi Vehmersalmen kirjastolle.
"Käykäähän kirjastolla. Mielenkiintoista kerrontaa aikalaisten suulla entisistä, joskus vaikeistakin ajoista hyvätasoisella videolla. Erikoisia esineitä näyttelyssä, niin erikoisia että välillä pitää ihan luettelosta katsoa. Toinen video on Vilho Vinskan haastattelusta. Uskomattoman työn on Vilho tehnyt vanhojen asioiden tallentamiseksi, on tullut kirjoja ja sun muita muistiinpanoja. Ja miten mainiosti hän tuossa tallenteessa niistä kertoo. Esimerkkinä vaikkapa suunnilleen videon puolivälissä oleva Vilhon lausuma Savonkielinen rakkausruno!" (kommentti ryhmän fb-sivulla)
MUISTOISSAMME
Vilho Vinska (1929-2024)
Elsa Tuomainen (1934 -2024) ja Eino Koivistoinen (1929-2023)
Tapahtumassa esiteltiin ensimmäistä kertaa Samassa veneessä taideteos. Teoksen oli koonnut hankkeen kuvataiteilija Riikka Viinikanoja Vehmersalmelaisten nuorten kirjoittamista kirjeistä Sodalle ja Rauhalle. Samassa veneessä -teos nostaa esille, miten tänäkin päivänä sota ja rauha ovat nuorten ajatuksissa.
Marja-Liisa Pekkarisen vieraana Tervassalon saaressa.
Linkistä aukeaa Tervassalon saaren historiaa Marja-Liisa Pekkarisen kertomana
Vehmersalmen alueella on toiminut vuosina 1920-1980 yhteensä 46 pyhäkoulua kinkeripiirien alle nimettyinä pyhäkouluina.
Allaolevasta linkistä avautuu 28.6.2024 Vehmersalmen kirkossa pidetty Muistojen pyhäkoulu
Vehmersalmen kirkko 28.6. 2024. Sallikaa lasten tulla. Vehmersalmen kylien pyhäkoulujen vaiheet vuosisatojen takaa nykypäivään - näyttelyn avajaiset 28.6.
Pyhäkoulunäyttely kiinnosti. Tiekirkossa kävi tänä vuonna 316 vierasta, joka luku on enemmän kuin viime vuosina yleensä. Näyttely jäi Vehmersalmen kirkkoon koettavaksi ja odottamaan Kirjakanttiviikolle rakennettavaa Tuomiokirkon näyttelyä.
Muistojen pyhäkoulu rakennetaan Kuopion Tuomiokirkkkoon Kirjakanttiviikolle. Se on nähtävissä 10.-17.11.2024
Hankkeen toimijat esittelevät toimintaansa marraskuussa 2024 Kirjallisuustapahtuma Kirjakantin avajaisissa Kuopion Taidemuseolla.
Vestäjien kirjallisuuslähtöinen Tasan- hanke harvaan asutulla maaseudulla alkoi kesällä 2023 ja päättyy Kielikublii Kirjakanttitapahtumaan marraskuussa 2024.
Tapahtuman avajaisissa Kuopion Taidemuseolla ma 11.11 klo 17.00–20.00 kuullaan ja nähdään mitä hankkeeseen osallistujille kuuluu nyt ja millaisia suunnitelmia itse kullakin taholla on tulevaisuutta ajatellen.
Hankekokonaisuuden suunnittelussa ja toiminnassa on otettu huomioon sekä Pohjois-Savon kulttuuristrategian 2023–2030 tavoitteita; mm. digitaalisuuden hyödyntämiseen kulttuuri- ja taidesisältöjen saavutettavuuden lisäämiseksi, että Agenda 2030 tavoitteita liittyen mm. kestävän tulevaisuuden rakentamiseen maaseudulla, jossa sitoutetaan hankkeen asukkaita yhteiseen toimintaan ja tapahtumiin ja ko. paikallisyhteisön kehittämiseen taidetoiminnan kautta jolla lisätään kulttuuritoiminnan saavutettavuutta ja tasa-arvoista osallisuuta esimerkiksi hyvinvointia taiteen keinoin.
HAMA
HAMA avustukset kohdennetaan harvaan asutun alueen kulttuuritoimintaan. Aluemääritelmä pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämään paikkatietopohjaiseen kaupunki-maaseutu-luokitukseen. Lähtökohtaisesti alueet sijaitsevat kaukana isoista keskuksista ja alueen asutusrakenne on hajanaista.