Euroviisujen historiassa on nähty liuta uskomattomia esityksiä, mieleenpainuvia sävellyksiä ja sykähdyttäviä hetkiä. Euroviisut on voitettu monenlaisilla kappaleilla, mutta onko voittajabiiseistä löydettävissä yhteneväisiä tekijöitä? Voiko voittajista kerätystä datasta tehdä johtopäätöksen siitä, millainen on täydellinen euroviisuvoittajabiisi? Tutkimusaineistoksi datan keruuta varten rajasimme kilpailuvuodet 1994-2023. 30 vuoden tarkastelusyklin valitsimme sen perusteella, että Euroviisut ovat pysyneet suurin piirtein samankaltaisena kilpailuna noina vuosina. Dataa keräsimme biisin kielestä, genrestä, esityksestä ja siitä, miten erilaiset poliittiset syyt ovat vaikuttaneet biisin voittoon.
Poppia englanniksi
Monelle ei varmasti tule suurena yllätyksenä se, että suurin osa voittajabiiseistä Euroviisuissa viimeisen 30 vuoden aikana on laulettu englanniksi. Vuoteen 1998 saakka Euroviisuissa oli voimassa sääntö, jonka mukaan kilpailukappaleet oli laulettava omalla äidinkielellä. Kuitenkin säännön purkauduttua lähes poikkeuksetta jokainen voittajabiisi on laulettu englanniksi. Mukaan mahtuu myös muutama erikielinen voittaja.
Uuden Musiikin Kilpailun eli UMK:n työryhmään kuuluvan euroviisutietäjän Henkka Remeksen mukaan englanninkielen dominointi voi selittyä muun muassa sen globaalin aseman vuoksi.
"Se nähtiin ehkä sellaisena helppona keinona osallistua, kun ajateltiin, että kaikkihan nyt ymmärtää englantia."
Viime vuosien aikana yleiseksi trendiksi on noussut oman äidinkielen käyttäminen kilpailukappaleissa. Yhä useampi kappale on laulettu omalla äidinkielellä. Vaikka englanninkielen osuus voittajabiiseissä on iso 2010-luvun ja sen jälkeisissä Euroviisuissa, kokonaiskuvassa kielten variaatiota on nähtävissä. Esimerkiksi Käärijä sijoittui vuonna 2023 upeasti toiseksi suomenkielisellä kappaleellaan ja Etelä-Euroopan maiden kilpailukappaleissa monesti ylpeillään omalla kielellä. Viime vuosina omalla äidinkielellä ovat voittaneet muun muassa Måneskin vuonna 2021 ja Kalush Orchestra vuonna 2022. Henkka Remes on sitä mieltä, että eri kielet tuovat kilpailuun mielenkiintoa.
"Euroviisut ovat pohjimmiltaan yhteinen juhla, jossa ihaillaan eri maiden kieltä ja kulttuuria, niin minun mielestä se on mielenkiintoista kuunnella kappaleita niiden omilla äidinkielillään."
Esityksissä nähdään valoja ja pyrotekniikkaa
Biisin täytyy itsessään olla hyvä, mikäli se voittaa Euroviisut. Toisaalta huono esitys pilaa biisin voittotodennäköisyyksiä. Euroviisut eivät ole ainoastaan laulukilpailu, vaan siinä mitataan kilpailijoiden kykyä luoda show biisinsä ympärille. Hyvä esitys on Remeksen mukaan yksiä avainasioita Euroviisujen voittamisessa.
"Esityksen rooli Euroviisuissa on todella iso. Hyvä esitys auttaa biisin muistettavuudessa ja toisaalta tuo siihen biisiin jotain uutta."
Datan keruussa pystyimme erittelemään erilaisia showelementtejä, jotka korostuvat voittajabiisien esityksissä. Yksi keskeinen elementti on valaistus. Voittajabiisien esityksissä on lähes poikkeuksetta ollut käytössä led-paneelivalaistus. Myöskin tuulikoneen ja valospottien käyttäminen korostuivat esityksissä. Näitä elementtejä tosin käytettiin useimmiten silloin, kun lavalla oli ainoastaan yksi esiintyjä. Viimeisen 30 vuoden aikana on ollut yleisempää voittaa yksilöesityksellä. Viimeinen merkittävä yhteinen showelementti oli pyrotekniikan käyttö. Erilaiset liekit ja muut pyrotekniikkaelementit korostuivat voittajaesityksissä.
Joskus Euroviisujen voittaja nousee kärkikahinoihin todennäköisyystaulukoiden ulkopuolelta. Tällaisia mustia hevosia on nähty viisujen historiassa monia ja niiden nousukiito on riittäny jopa voittoon asti. Suomalaisille tutuin musta hevonen lienee Lordi, joka nappasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton vuonna 2006. Remes sanoo, että mustat hevoset onnistuvat pitämään yllä hyvää "pöhinää".
"Etenkin nykypäivänä sosiaalinen media on tärkeä työkalu pöhinän ylläpitämiseen. Esimerkiksi Käärijä viime vuonna piti yllä hyvää somepreesenssiä, joka sitten näkyi yleisöäänissä itse kilpailussa."
Mustissa hevosissa keskeistä on se, että ne tuovat kilpailulavalle jotain uudenlaista ja kohahduttavaa. Lordin rock-kappale ja hirviöasut nostattivat kylmiä väreitä yleisössä, mikä osoittautui hyväksi asiaksi.
Politiikkaa vaiko ei?
Euroviisut kertovat virallisissa tiedotteissaan ja muussa viestinnässään olevansa ei-poliittinen tapahtuma. Henkka Remes on tästä eri mieltä.
"Kyllähän Euroviisuissa on nähtävissä politiikkaa esimerkiksi äänestyksessä."
Äänestyskulttuurissa on havaittavissa vuosittain naapurimaiden suosimista, mikä Remeksen mukaan johtuu pitkälti yhteisestä historiasta. Hän sanoo, että ymmärtää toisaalta tällaisen naapuriäänestämisen, mutta toivoisi äänestämisen tapahtuvan biisi edellä. Naapurimaita äänestetään ahkerimmin Etelä-Euroopan maissa sekä Balkanilla, joissa yhteinen historia on vahvasti läsnä.
Ajan poliittiset tapahtumat seuraavat tietä yleensä Euroviisulavoille. Poliittiset tilanteet ovat ajan saatossa vaikuttaneet äänestystulokseen, ja ovat edesauttaneet myös voitoissa. Esimerkiksi Ukrainan sodan alettua vuonna 2022 maan euroviisuehdokas Kalush Orchestra nappasi voiton saamiensa yleisöäänien turvin. Tuomaristoäänissä se sijoittui vasta viidenneksi, mutta ennätyksellisen yleisöäänipotin ansiosta biisi kipusi voittoon.
Politiikka on näkynyt myös negatiivisesti joidenkin maiden ehdokaskappaleita kohtaan. Esimerkiksi Iso-Britannian ehdokkaan James Newmanin kappale Embers ei saanut yhtäkään ääntä, minkä arvellaan johtuneen osittain Brexitistä. Myöskin vuonna 2015 Venäjän ehdokkaalle buuattiin kovaäänisesti, kun yleisö otti kantaa Krimin niemimaan valtaamiseen. Israelin ja Palestiinan kiristyneeseen tilanteeseen on nähty viime vuosina mielenilmauksia niin yleisön kuin esiintyjienkin toimesta.
Täydellisen euroviisubiisin resepti
Datan avulla pystyimme kokoamaan reseptin täydelliseen euroviisuvoittajakappaleeseen:
- Laula englanniksi
- Tee pop-kappale
- Ruotsalainen (Ruotsi on voittanut viisut useimmin viimeisen 30 vuoden aikana)
- Esiinny yksin, mutta panosta lavashow'hun
Tekijät:
Joona Alamikkelä, Susanna Mendelin-Sonny, Anniina Kortet ja Milla Ahopelto.