Teksti: Sanni Vähäkuopus
Kuvat: Itu Torvinen
Astun valkoisesta ulko-ovesta sisälle ja katseet kääntyvät. Pienet silmäparit tarkkailevat kiinnostuneena häkeistään. Työntekijät häärivät ympärillä, juttelevat mukavia ja kertaavat päivän kulkua toisilleen. Imuri hurahtaa käyntiin. Pieni tassu kohoaa ilmaan. Se nappaa kynsiinsä häkin kattoon ripustetun leluhiiren. Hiiri saa kyytiä kaikkiin ilmansuuntiin, ja mustavalkoinen kissa tarttuu siihen aina uudestaan. Kyltti häkin vieressä kertoo kissan nimen: Uljas. Uljas hyppää kynsillään kiinni verkkoon. Välillä se laskeutuu alas ja pysähtyy tuijottamaan. Katsottehan varmasti? Imuri sammuu ja Simo Tolonen laskee sen kädestään.
Harrastuksesta työ
Lemmikkihoitola Vierashuoneella päivä on aloitettu kello seitsemältä ja aamutoimet kestävät yhteen saakka. Niiden aikana hoidetaan hoito- ja löytöeläimet sekä niiden tilat kuntoon. Yritys kertoo verkkosivuillaan keskittyvänsä kissojen ja koirien hoitolapalveluihin. Erillisissä tiloissa on myös Oulun kaupungin löytöeläintoimintaa. Vierashuoneen löytöeläintalolle tilapäiseen hoitoon tuodaan kaikilta muilta Oulun alueilta paitsi Kempeleestä ja Oulunsalosta löydetyt irrallaan olevat lemmikkieläimet. Vierailun aikaan löytöeläimiä oli talolla 17 kissanpentua ja neljä aikuista kissaa. Koiria löytyy harvemmin löytöeläiminä, ja niitä onkin talolla enemmän hoidossa. Vierashuoneen omistajan, Tolosen, mukaan löytökissojen määrä on kutakuinkin sama kuin vuosi sitten syksyllä, mutta kokonaismäärät vuosittain ovat laskussa.
"Löytökissojen määrä on puolittunut 12 vuodessa", kertoo Tolonen.
Tolonen on kouluttautunut aiemmin talonrakentajaksi sekä sähköasentajaksi ja toimi reissuhommissa. Hän harrasti koirien kasvattamista vapaa-ajallaan. Jatkuva hotelleissa majoittuminen alkoi tympimään Tolosta, ja hänellä heräsi ajatus: voisiko harrastuksesta tehdä ammatin? Opinnot eläintenhoitajaksi alkoivat ja Tolonen päätti ottaa riskin. Hän otti lainan, rakennutti Vierashuoneen tilat itse, ja nyt yritys on pyörinyt 12 vuotta.
Jokaiseen lemmikkiin panostetaan
Kun löytöeläin saapuu Vierashuoneelle, sille tehdään kuntotarkastus ja toimitetaan tarvittaessa eläinlääkäriin. Eläinsuojelulain nojalla kunnat ja kaupungit on velvoitettu huolehtimaan löytöeläinten terveydenhuollosta. Lain mukaan lemmikkiä säilytetään löytöeläintaloilla 15 päivää ja sen jälkeen omistusoikeus siirtyy löytöeläintalolle. Vierashuoneelle tuotavien löytöeläinten vointi vaihtelee laidasta laitaan. Eläimet ovat olleet esimerkiksi kuivuneita ja niiltä on löytynyt haavoja, raajarikkoja ja paleltumia. Tolonen kertoo, että valtaosa eläimistä on kuitenkin hoidettavissa kuntoon. Lopettamispäätöksen tekee 15 päivän säilytysajan aikana virkaeläinlääkäri, ja päätös perustuu terveydellisiin syihin.
Vaikeimpina vuosina, kun kissoja oli satoja, vain 11 jouduttiin lopettamaan.
Tolosen mieleen ovat jääneet erityisesti ne kissat, jotka on saatu pelastettua ”kuoleman kielistä” useita päiviä ja öitä jatkuneella huolenpidolla. Vierashuoneella jokainen lemmikki on yksilö. Osa kissoista voi viihtyä omissa aloissaan ja osa vaatii paljon rapsutuksia. "Aina mennään eläimen ehdoilla", painottaa Tolonen.
Osa kissoista halusi heti päästä tekemään tuttavuutta kanssani. Kun kurkistan lasi-ikkunasta huoneeseen, kolme kirjavaa kissaa kääntävät päänsä oven suuntaan. Ryminä käy, kun kissat hyppäävät alas kiipeilypuulta ja lähtevät kohti ovea maukuen matkalla. Oven takaa kuuluu raavintaa ja tummat silmät tapittavat herkeämättä. Tutustuminen hoidetaan kuitenkin vilkutuksilla. Talon toisessa päässä omassa häkissään makaa musta kissa, joka loi vieraisiin vain muutamia katseita eikä halunnut tehdä tuttavuutta sen enempää. Täällä tosiaan on monenkirjavaa kissaa.
Tällä hetkellä Vierashuoneella työskentelee kolme osa-aikaista työntekijää. Eläintenhoitoalalla työskentelevät nuoret ovat olleet kiinnostuneita tulemaan töihin, mutta taloudelliset syyt rajoittavat palkkaamista. Halukkaita vapaaehtoistyöntekijöiksi olisi paljon, mutta hyvää toteutustapaa vapaaehtoistyölle ei ole vielä löytynyt. Yritystoiminnassa vapaaehtoistyö voidaan herkästi tulkita pimeäksi työvoimaksi.
Toisessa huoneessa lattialla makoilee oranssi naaraskissa Sabriina. Sabriinan vieressä on tummansininen kissan peti, jossa näkyy liikettä. Viikon ikäiset pienet oranssit pennut pötköttelevät samassa kasassa ja maukuvat hiljaa. Niiden silmät ovat vielä kiinni. Pentujen turkit ovat pehmeitä ja ne haistelevat ilmaa saadakseen selville silittäjän. Sabriina valvoo vieressä ja puskee päätään silittävää kättä vasten.
Some löytöeläimien puolella
Tolonen toimii aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa ja pääkanavina toimivat Facebook, Youtube, Instagram ja Tiktok. Sosiaalisen median avulla Tolonen on tavoittanut ihmisiä myös Oulun alueen ulkopuolelta ja kissoja on saatu myytyä enemmän ympäri Suomen. Ihmisten kiinnostus löytöeläimiä kohtaan on myös kasvanut. Osa on jopa ottanut yhteyttä oman kuntansa löytöeläintaloihin ja halunnut muutosta oman kuntansa löytöeläinten hoitoon.
Monet ihmiset ovat kyseenalaistaneet oman kuntansa löytöeläintoiminnan, kun täällä hoidetaan asiat näin fiksusti.
Kaikki ihmiset voivat olla mukana parantamassa löytöeläinten oloja. Jos havaitsee irrallaan olevan eläimen, siitä on ilmoitettava eteenpäin alueensa löytöeläintaloille. Lisäksi voi jakaa muiden tekemiä päivityksiä eteenpäin, jotta tietoisuus löytöeläinten kohtelusta ja hoidosta lisääntyy. Tiktokiin Tolonen liittyi, jotta saisi tavoitettua nuorempaa yleisöä. Ovathan he tulevaisuuden lemmikkien omistajia. Vierashuone myy lemmikkejä täysi-ikäisille eikä yläikärajaa ei ole, mutta Tolosella on yksi ehto. Jos asiakas ilmoittaa etsivänsä ulkokissaa, sitä ei Vierashuoneelta saa.
Vierashuoneella päivä jatkaa tavallista kulkuaan. Päivällä hoitokoirat nukkuvat päiväunia, ulkoilevat ja sitten onkin lounasaika. Sen jälkeen lemmikeillä on vapaata oleskelua, ja kuuden maissa alkavat koirien iltalenkit, joilla jokainen koira käy yksitellen. Illan kääntyessä yöhön työntekijöiden työt jatkuvat yöpäivystystä tehden Uljaksen, Sabriinan, pentujen ja muiden lemmikkien käydessä unten maille.
Lähteet: