Immun ja Stagalan ottelu Ice Cage 4 –tapahtumassa ylitti viime toukokuussa jääkiekkoliigan mestaruusottelusta uutisoinnin useissa verkkomedioissa. Kamppailu-urheilu on saanut suurta nostetta viime vuosina erityisesti näytösotteluiden synnyttämän mediahuomion ja sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun seurauksena. Antavatko otteluillat oikeanlaisen kuvan kamppailu-urheilustaa? Katsoja saattaa jäädä miettimään, kuuluuko suun soittaminen lajiin ja onko ottelut esimerkiksi järjestetty turvallisesti? Otteluiltoja järjestää yhä useampi taho. Tapahtumissa on nähty enemissämäärin viihteellisiä elementtejä, joiden seurauksena yleisö kiinnostuu lisää. Otttelukorteissa on ollut esimerkiksi epätavallisia ottelupareja, kuten eri sukupuolta olevien ottelijoiden matseja sekä sosiaalisesta mediasta tunnettuja henkilöitä ja rikosepäilyn kohteena olevia. Näiden myötä otteluiden pariin on houkuteltu katsojia kamppailu-urheillun ulkopuolelta. Otteluilloissa on hyödynnetty viihde- ja tosi-tv-maailman kaltaisia tasoja. Nämä ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka tapahtumat vaikuttavat perinteisen kamppailu-urheilun arvoja.
Turvallisuus ja lajin arvot
Leif Stenius on valmentanut potkunyrkkeilyä ja vapaaottelua vuodesta 1997 lähtien. Hän kuuluu Suomen potkunyrkkeilyliiton valmennusvaliokuntaan. Hänen valmennettaviaan on ollut Ice Cage otteluilloissa mukana ja kyselyitä uusiin otteluihin satelee. Yksi valmennettavista on Lauri Suomela. Yleisesti ottaen Stenius kokee näytösotteluiden tuoman mediahuomion positiivisena kamppailu-urheilulle, mutta mainitsee, ettei Immu vastaan Stagala -tyyliset tyrmäysottelut ole hyväksi kenellekään. Stagalan maineen ja alatyylisen kommentoinnin lisäksi Makwan Amirkhanin osallistuminen otteluihin on herättänyt keskustelua, ja vapaaotteluliitto on ottanut kantaa otsikoiden vaikutuksesta lajille. ”Väkivaltarikolliset ja seksuaalirikolliset eivät minun salilla treenaa. Se että näissä illoissa on tälläisiä se on järjestäjän asia”, Stenius kommentoi. Näytösotteluissa esiin nousee myös turvallisuus: isommat painoluokkien erot sekä kokemattomuus ja hanskojen koko, joka saattaa vaikuttaa käsiin kohdistuviin vammoihin. “Kamppailu on pitkäkestoista työtä, ja siihen pitää tehdä kova duuni, jos haluaa olla maailman huipulla, ja tehdä se niin, että olet itse turvassa ja pidät pääsi kunnossa.” Myös niin sanotun trash talkin käyttö jakaa mielipiteitä. ”Joillekin se tulee luonnostaan. Itse toivoisin, että teot puhuisivat puolestaan. Höpötykset ovat erikseen, ja show on aina show’ta alusta loppuun”, Stenius sanoo.
Mediahuomio lisää kiinnostusta
Väkimäärät kamppailusalilla eivät ole Steniuksen mielestä muuttuneet huomattavasti, mutta kiinnostus ja kyselyt näkyvät Instagram-seuraajien kasvuna. Kiinnostus on lähinnä tullut nuorilta ja lapsilta. Steniuksen salilla alaikäraja on 12.
”Ihmisten luulot itsestään kamppailulajeissaovat muuttuneet. Ajatellaan, että sinne pystyy menemään kuka vaan”
Yleisen kiinnostuneisuuden nousu on vaikuttanut myös ihmisten ennakkokäsitykseen omasta kyvykkyydestä. ”Ihmisten luulot itsestään kamppailulajeissa ovat muuttuneet. Ajatellaan, että sinne pystyy menemään kuka vaan”, Stenius sanoo.
Otteluillat tarjoavat mahdollisuuksia
Stenius nostaa huomioksi myös sen, että tasokkaat ottelut saavat pääotteluiden ansiosta enemmän huomiota. Lisääntynyt mediahuomio on mahdollistanut sen, että huippu-urheilijat saavat aiempaa enemmän näkyvyyttä ja että kamppailu-urheilulla voi nykyään ansaita enemmän rahaa myös Suomessa. Ottelupalkkioita maksetaan joillekin hyvinkin. Pääottelijat voivat ansaita otteluista jo useita tonneja. Myös tyrmäysbonuksilla voi päästä tienaamaan.
Lauri Suomela on harrastanut 17 vuotta kamppailulajeja. Harrastaminen alkoi thainyrkkeilyllä ja siirtyi potkunyrkkeilyyn. Otteluillat ovat herättäneet Suomelan kaveripiirissä uudenlaista kiinnostusta, ja tämän myötä aiemmin lajista kiinnostumattomat ovat kyselleet, koska hän palaa takaisin Ice Cageen. ”Helpompi saada sponsoreita isoihin matseihin kuin siihen, että ottelee Latviassa jumppasalissa, jossa on paikalla kaksikymmentä ihmistä ja striimiä katsoo kymmenen mun kaveria. Se on siinä vaiheessa hyväntekeväisyyttä”, Suomela kertoo. Näytösotteluita yleisesti Suomela pitää ihan hyvänä. 1vs. 1 -ottelut, jossa ei ole oikeita kamppailu-urheilijoita ovat hänen mielestään väärä suunta. Hän mainitsee, että pääpainon täytyy olla oikeissa matseissa. Suomelan mukaan lisääntynyt näkyvyys ja mediahuomio tarjoavat uusia mahdollisuuksia. ”Keskiverto-ottelija voikin yhtäkkiä tehdä hyvän elannon sillä, että on somessa aktiivinen ja panostaa siihen sekä osaa esiintyä kameran edessä.” Suomela vastaa kysyttäessä, että voisi kymppitonnista otella Stagalaa vastaan, mutta ei jaksaisi kuunnella hänen juttujansa pressitilaisuuksissa. Hän toivoo, että järjestäjät hyödyntäisivät uusia naamoja.
Credits:
Kuvat, video ja teksti: Iines Hyppönen