Merja Vaaran kohtalo ei ole ratkennut 45 vuodessa
Elettiin kesää 1980. Merja oli ollut yön töissä vartiointiliikkeessä Rovaniemellä. Vuoron päätteeksi hän käveli työpaikan pihan poikki ja asteli Keskon varaston kulmalle liftaamaan kyytiä kotiin. Niin hän oli aina ennenkin tehnyt. Aamuvuoroon tulleet työkaverit näkivät ikkunasta, kun Merja käveli kohti Keskon rakennusta. Tämä on ollut viimeinen havainto Merja Tuulikki Vaarasta.
Perhe oli tärkeä, vaikka Merja olikin menevä luonne
Merja Vaara, syntyi Jaatilan kylässä 19.7 1963. Jaatila on Kemijoen varrella sijaitseva maalaiskylä, joka sijaitsee Rovaniemeltä Kemiin päin mentäessä, noin 40 km matkan päässä. Merja asui äitinsä kanssa omakotitalossa joen rannalla. Merjan isoveli perheineen asui Rovaniemellä keskustan tuntumassa ja Merja tapasi veljeään usein. Vanhemmat olivat eronneet.
Tapahtumien aikaan, Merja oli 16-vuotias. Kotona ei ollut kummoista kuria, mutta Merja oli ansainnut äitinsä luottamuksen. Hän ilmoitti tulemisistaan ja menemisistään eikä hölmöillyt, vaikka olikin luonteeltaan melko menevä. Opintovuosien aikana tyttö oli lentänyt ulos koulun luokasta muutamiakin kertoja. Hän pärjäsi kuitenkin koulussa ihan hyvin, ja oli suorittanut sen kunnialla loppuun. Merja poikkesi kuitenkin ikäisistään nuorista, ja hänen luonteessaan oli tietynlaista ristiriitaisuutta. Hän oli hiljainen, mutta silti räväkkä. Hänellä oli jopa tatuointi vasemmassa olkavarressaan. Tuohon aikaan tatuoinnit olivat harvinaisia, varsinkin nuorella tytöllä. Merjan ihoa koristi kuitenkin läpimitaltaan noin neljäsenttinen tähtitatuointi.
Opinnot veivät Rovaniemelle
Yläasteen jälkeen Merja suuntasi jatko-opintoihin Rovaniemen kauppikseen. Hän asui asuntolassa parhaan ystävänsä Viivin kanssa. Opintojen ohella he juhlivat ja käyttivät joskus reilustikin alkoholia. Tytöt eivät kuitenkaan aiheuttaneet juhlinnallaan haittaa tai harmia, ja he pitivät toisistaan hyvää huolta. Merja kävi usein kotona Jaatilassa, ja myös veljensä luona Rovaniemen Ounasrinteellä. Veljen luona kyläilyyn oli muukin syy, kuin pelkkä sisarusrakkaus.
Veljellä oli asunnossaan alivuokralainen, johon Merja oli iskenyt silmänsä ja he olivat seurustelleet jo jonkin aikaa. Alivuokralainen oli Merjaa neljä vuotta vanhempi, autoasentaja Tarmo.
Opiskeluinto lopahtaa ja kuvioihin astuu "paha poika"
Viivi ja Merja asuivat Rovaniemellä opiskelija-asuntolassa yhdessä vain puolisen vuotta. Merjan kiinnostus kauppakoulua kohtaan oli lopahtanut ja hän ei viihtynyt koulussa. Merja ja Viivi olivat kuitenkin vielä kavereita, ja he pyörivät samoissa porukoissa. Merjan kouluinnon lopahdettua, kuvioihin astui myös huonoa mainetta niittänyt 34-vuotias Erkki. Mies oli vankilataustainen ja tämän menneisyys ei kestänyt päivän valoa. Pahan pojan maine ilmeisesti tepsi nuoreen Merjaan. Muutama viikko Erkin ja Merjan tutustumisesta, Merja kertoi nykyiselle poikaystävälleen Tarmolle, että haluaa erota. Suhdekuviot olivat monimutkaisia, ja mitä ilmeisimmin jossain vaiheessa, Merja ja Tarmo palasivat yhteen, Erkin jäädessä taka-alalle. Tarmo ja Merja riitelivät usein eikä suhde voinut kovin hyvin.
Paluu Jaatilaan kotikylälle
Kesäkuussa 1980 Merja palasi Rovaniemeltä takaisin kotiin Jaatilaan. Ystävänsä Viivin kanssa he alkoivat suunnitella tulevaa kesää. He pohtivat työmahdollisuuksia ja meinasivat lähteä jopa Ruotsiin töihin, mutta vanhemmat eivät tähän antaneet lupaa. Merja oli kyllästynyt Tarmon mustasukkaiseen käytökseen ja heidän alkoholin värittämiin riitoihin. Pari oli nyt lopullisesti eronnut. Ei liene yllättävää, että 34-vuotias Erkki, astui takaisin kuvioihin, kun sai tietää Merjan ja Tarmon erosta.
"Merja liftasi, koska tykkäsi sen tuomasta jännityksestä"
Lähipiiri ei ilahtunut pätkääkään Erkin ja Merjan tapailusta. Merja kertoi, että he ovat Erkin kanssa vain kavereita, vaikka viitteitä muustakin oli ilmoilla. Erkki pyöri tiuhaan myös Merjan kotikylillä Jaatilassa, tummansinisellä Volvo Amazonilla, joka ei ollut miehen oma, vaan lainattu kulkupeli. Toisinaan Erkki kyyditsi Merjaa tällä laina-autolla, mutta useimmiten Merja liftasi, koska tykkäsi sen tuomasta jännityksestä. Merja oli nuori ja kaunis, hän sai aina kyydin vaivatta. Nelostie, joka kulkee Helsingistä Oulun, Rovaniemen ja Ivalon kautta aina Utsjoelle oli jo tuohon aikaan vilkas väylä ja autoilijat ottivat liftareita helposti kyytiin.
Äiti oli varoittanut Merjaa useaan otteeseen liftaamisen vaaroista, ja maininnut muun muassa Selma Metsänikulan kohtalosta. Selma oli liftannut vuonna 1971 ja kadonnut liftauksen jälkeen. Myöhemmin hänet löydettiin surmattuna. Tapauksia on Suomessa lukematon määrä, ja liftareiden tarinat eivät ole päättyneet hyvin.
Yllättävä työtarjous
Kesäkuu taittui loppua kohden ja Merja jatkoi vaarallisen harrastuksensa, eli liftauksen parissa. Erään kerran hänet otti kyytiin rovaniemeläinen 41-vuotias Seppo. Kyytiin hypättyään, he olivat jutelleet ja Merja oli kertonut, että oli harmissaan, kun kesän suunnitelmat olivat auki, ja Ruotsiin lähtö ei ollut onnistunut. Seppo tarjosi Merjalle töitä vartiointifirmastaan. Työtarjouksesta keskusteltiin myös Merjan äidin kanssa, koska tyttö oli alaikäinen. Mitään estettä työnteolle ei kuitenkaan ollut. Merja pääsisi aloittamaan työhön perehtymisen ja lopulta itsenäisen työnteon.
Työura loppui lyhyeen
Merjan villi luonne ajoi kuitenkin tytön jälleen revittelemään. Merja vietti aikaa rikostaustaisen Erkin kanssa, ja uusi työnantaja bongasi parin baarissa humaltuneena. Seppo ei ollut mielissään. Rikollinen mies ja vartiointifirmassa työskentelevä nuori nainen, kuvio on täysin absurdi. Seppo kertoi mielipiteensä Merjalle. Tämä suuttui, eikä halunnut, että hänen elämäänsä ja tekemisiinsä puututaan. Merja tiuskaisi, että ottaa lopputilin. Irtisanoutumisen jälkeen sovittiin yhteisesti, että työtehtävät hoidetaan loppuun asti, elokuun alulle saakka.
Veli vieraili Jaatilassa
Heinäkuun oli viimeisillään. Lauantaina 26.7 Merja palasi yövuorosta kotiin Jaatilaan ja meni nukkumaan. Tyttö nukkui iltapäivään asti ja herättyään hän huomasi, että isoveli oli perheineen tullut kylään. Lapsiperheestä lähtee meteliä ja hälyä syntyy muutenkin, kun vieraita saapuu kylään. Veljen perhe aikoi vielä jäädä useammaksi yöksi. Merja teki yötyötä, ja siksi Merjan äiti ehdotti, että Merja menisi veljensä asunnolle nukkumaan, jotta tämä voisi tehdä yövuoroja rauhassa, ja nukkua päivät. Jaatilassa kaikki olivat päiväsaikaan hereillä. Merjan veli asui siis Rovanimellä Ounasrinteellä, ja Merjan työpaikka vartiointifirmassa oli lähellä Rovanimen keskustaa. Ounasrinteen ja keskustan välimatka on vain noin 10 kilometriä. Merja ei olisi kuitenkaan halunnut mennä Ounasrinteelle. Merjalle oli luvattu, ilmeisesti jonkin talonmiehen vaimon toimesta tyhjä asunto tytön käyttöön. Mitä ilmeisimmin tämä asunto oli samassa talossa, jossa Merjan veli asui Ounasrinteellä. Äiti oli käynyt tähän tyhjään asuntoon petaamassa Merjalle pedin ja jättänyt jopa limsapullon pedin viereen, jotta tyttö saisi juotavaa pitkän yövuoron jälkeen, ennen nukkumaanmenoa.
Kaveriporukka tapasi ravintolassa ennen Merjan yövuoroa
Merja oli tavannut ystäviään vielä ennen tulevaa yövuoroa. Tapaaminen oli sovittu Karhunhammas nimiseen baariin. Merjan paras ystävä Viivi ja tämän poikaystävä Reino olivat mukana, ja tottakai Erkki, Merjan pahis poikaystävä. He olivat keskustelleet ja viettäneet aikaa ravintolassa. Lopulta seurue saattoi Merjan Valtakadulle, josta Merja liftasi kyydin töihin.
Viimeinen puhelu äidin kanssa
On siis lauantai-ilta, 26.7.1980. Merja saapui iltayhdeksältä alkavaan vuoroonsa hyvissä ajoin ja täsmällisesti, vaikka olikin irtisanoutunut jo työsuhteesta. Hän suoritti työnsä loppuun, niin kuin oli sovittu. Yöllä Merja oli soittanut äidilleen, ja varmistellut, että mistä ovesta hänen pitäisi kulkea, jotta hän pääsisi töiden jälkeen asunnolle. Sille asunnolle, mihin äiti oli tehnyt pedin Merjaa varten ja jättänyt limpsapullon pedin viereen. Merjan ja äidin puhelu päättyi hyväntuulisiin tunnelmiin. Äiti ei tiennyt, että jutteli tuolloin tyttärensä kanssa viimeistä kertaa.
Viimeinen havainto Merjasta
Yö vaihtui aamuksi ja Merja alkoi tehdä lähtöä töistä kotiin. Väsyneenä hän soitti vielä jonkun sovitun puhelun, keräsi tavaransa ja alkoi lähtemään töistä. Vartiointifirman raskas ovi oli avautunut, ja aamuvuoroon tulleet työkaverit kuulivat sen pamahtavan kiinni. He näkivät ikkunasta Merjan kävelevän vartiointiliikkeen pihan poikki noin klo 5.30 aamulla. Merjan askeleet suuntasivat maantien suuntaan, kohti Keskon varaston kulmausta, josta Merja liftasi aina kyydin kotiin. Tämä näköhavainto, on viimeinen havainto Merjasta.
Kadonneen tuntomerkit
Sunnuntai vaihtui maanantaiksi ja Merjasta ei ole jälkeäkään. Ystävillä ei ole havaintoja. Merjan poikaystävällä Erkillä ei ole käsitystä Merjan liikkeistä. Tytön veli ja äiti ovat huolesta soikeana. Äiti soitti poliisille maanantaina aamulla, heti kahdeksalta. Tytöstä tehdään katoamisilmoitus.
Pituus 155 cm Ruskeat, olkapäälle ulottuvat hiukset Vaaleansiniset silmät Hoikka ruumiin rakenne
Laajat tutkinnat aloitetaan
Mittavat tutkinnat alkoivat: Kymmeniä kuulusteluita, vihjeitä ja tarkastuksia. Vaihtoehtoja poissuljettiin. Itsemurhan mahdollisuutta tutkittiin, mutta se pystyttiin sulkemaan melko pian pois, koska Merjan ruumis olisi löytynyt näin mittavilla resursseilla. Lisäksi hänen elämässään mikään ei viitannut itsetuhoisuuteen. Olisiko Merja karannut ja kadonnut näin omasta tahdostaan? Tämän vaihtoehdon varalta, tytöstä tehtiin etsintäkuulutus jokaiseen poliisipiiriin. Tiedotteita julkaistiin lehtiin, ilmoitustauluille, radioihin, Suomessa ja Ruotsissa. Ajoneuvoja tarkastettiin kuljettajia myöten, rekka-autoista henkilöautoihin. Maastoetsinnät käynnistettiin. Poliisit tutkivat nelostien varret koirien avulla aina Rovaniemeltä Jaatilaan saakka. Merjan päiväkirjat tutkittiin. Ei mitään.
Vain muutamia yleisövihjeitä
Niistä ensimmäinen tuli rovaniemeläiseltä naiselta, joka oli ajanut nelostietä ja kuljettanut puolisoaan töihin. Nainen oli nähnyt nuoren naisen Keskon varastorakennuksen nurkilla. Siinä missä Merja aina liftasi. Havainnon mukaan nainen olisi ollut kyykyssä, selkä tiehen päin. Kun silminnäkijä oli saanut kyydittyä miehensä töihin, ja ajanut samaa reittiä takaisin, oli tyttö ollut edelleen kyykyssä, samassa paikassa kuin noin vartti sitten. Nyt nuori nainen oli kääntynyt niin, että kasvot olivat tielle päin. Poliisi on arvioinut myöhemmin, että nuoren naisen tuntomerkit täsmäsivät Merjaan. Toinen havainto oli hieman sekavampi: Nuori nainen olisi noussut punertavan auton kyytiin Katsastuskonttorin tiellä. Autossa olisi ollut musta katto ja autoa olisi kuljettanut noin 40 vuotias mies. Auto oli ehkä Lada Niva, tai Opel Kadett. Rekisterikilpi olisi alkanut kirjaimilla "OH". Vaikka vihje oli epämääräinen, tätäkin tutkittiin, mutta turhaan.
Merjan kohtalo ei ole selvinnyt - Veli ei menetä toivoaan
Merjan äiti kuoli vuonna 1988, eli kahdeksan vuotta katoamisen jälkeen. Merjan veli on kertonut Lapin kansalle antamassaan haastattelussa vuonna 2004, että on loppuun asti toiveikas siskonsa löytymisen suhteen.
Nyt, kun eletään vuotta 2025, Merjan katoamisesta on kulunut 45 vuotta. Tapauksen nykyinen tutkinnanjohtaja on antanut vuonna 2022 lausunnon, jonka mukaan olisi vielä mahdollista löytää Merjan jäänteitä, kuten luuranko, tai Merjan mukana olleita tavaroita. Mikäli luita tai luuranko löytyisi, olisi niistä ehkä jopa mahdollista vielä selvittää Merjan kuolinsyy. Merjalla on mitä ilmeisimmin ollut katoamishetkellä sormessaan luokkasormus, jonka sisällä on ollut kaiverrus: Hugo.
Merja oli katoamishetkellään 17-vuotias. Jos hän olisi elossa, hän olisi tällä hetkellä 60 vuotias. Merja Vaara julistettiin kuolleeksi 19.5.1999
Tekijätiedot:
Luotu käyttämällä kuvia, jotka on ottanut/tehnyt Pattadis - "Abstract white powder explosion on a black background.Freeze motion of white powder splash." • Pattadis - "Abstract white powder explosion on a black background.Freeze motion of white powder splash."