Chatbotti ChatGPT:n noustua pinnalle, on herännyt kysymyksiä ja mielenkiintoa tekoälyä kohtaan. Tekoälyä kehitetään jatkuvasti ja sen avulla halutaan tulevaisuudessa tehdä eritoten ihmisille mahdollisesti vaaralliset työt.
Rauno Heikkilä, Oulun yliopistolla toimiva digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori, uskoo kaikkien alojen tutkivan tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia. Erityisesti hän mainitsee tekoälyn olevan nouseva teema raskaiden työkoneiden automaattisen ohjauksen parissa.
”Yksi konkreettinen hyödyntämiskohde tekoälylle ovat raskaat työkoneet, rakentaminen ja kaivostoiminta”, hän kertoo.
Heikkilä painottaa myös sitä, että tekoälyllä halutaan tehdä työt, jotka ovat ihmisille mahdollisesti vaarallisia.
”Esimerkiksi Japanissa on jo kymmenen vuoden ajan rakennettu maanvyörymäonnettomuusalueita uudelleen kauko-ohjatuilla koneilla”, sanoo Heikkilä.
Lisäksi Heikkilän mukaan yksi tulevaisuuden hyödyntämiskohde tekoälylle voisi olla planeettarakentaminen, jota jo esimerkiksi Nasa tutkii. Teknologian kehittyessä tarpeeksi voisivat koneet rakentaa planeetoille joissa olosuhteet eivät ole ihmiselle suotuisat.
Tekoälyä käytetään jo tänä päivänä töissä
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen professori Noora Hirvonen kertoo tekoälyä hyödynnettävän jo tänä päivänä etenkin tekstinkäsittelyssä, ja että erilaisia chatbotteja käytetään korvaamaan paikoittain asiakaspalvelutyötä.
”Tämä ei kuitenkaan poista ihmisten tarvetta olla yhteydessä toisiin ihmisiin”, hän lisää.
Lisäksi hänen mukaansa puhutaan paljon myös muun kirjoitustyön sekä visuaalisen sisällön tuottamisen automatisoinnin mahdollisuuksista ja siitä, mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi toimittajien ja taitelijoiden työnkuvien näkökulmista.
”Luovan työn tekijöitä ja kriittisiä ajattelijoita tarvitaan kuitenkin epäilemättä jatkossakin. Tekoälyä tulee todennäköisesti yhä useampi ammattilainen käyttämään tukiälynä osana työtehtäviä”, Hirvonen toteaa.
Tarve uudenlaiseen faktantarkistukseen ja informaation kuratointiin voi myös hänen mukaansa kasvaa.
Hirvonen kertoo EU-tasolla olevan yhteinen näkemys siitä, että tehtävissä joissa on suuri riski ja merkittävä vaikutus ihmisten elämään, tulee ihmisen aina olla valvomassa tekoälyn päätöksentekoa.
Digitaalisen osaamisen tarve nousee
Oulun yliopiston digitaalisen terveyden professori, Minna Isomursu sanoo tekoälyn tulevan olemaan yksi työnkuvaan vaikuttava tekijä kaikkien ammattien kehittymisessä.
”Tekoäly on hyvä kaikissa suurta tietomassaa ja sen käsittelyä vaativissa tehtävissä”, hän kertoo.
Isomursun mukaan tekoälyn lisääntyvä käyttö lisää tulevaisuudessa digitalisaatioon ja tiedonkäsittelyyn liittyvien ammattilaisten tarvetta työmarkkinoilla.
”Tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka osaavat nähdä digitalisaation mahdollisuuksia. Digitalisaatio- ja tekoälyosaajat eivät voi olla erillinen ammattiryhmänsä, vaan osaamista tarvitaan joka paikassa”, Isomursu toteaa.
Teknologian kehittyessä, myös pitkää työuraa tekevien voi olla tarpeellista päivittää osaamistaan ajan tarpeisiin. Isomursun mukaan on todennäköistä, että yrityksissä ja organisaatioissa osa työtehtävistä poistuu, mutta toisia tulee tilalle.
”En kuitenkaan usko, että kukaan haluaa tulevaisuutta, jossa ihmisen rooli on valvoa tekoälyn tekemisiä. Tekoälyn, kuten muunkin teknologian pitäisi tukea ihmisen työtä ja elämää, eikä päinvastoin”, hän toteaa.