Kellarissa mikki on auki Miia Käkelä

Tiistai-iltana Oulun Snooker Time -ravintolan kellarissa käy pehmeä hälinä. Ihmiset valuvat pikkuhiljaa hämärään, graffiteilla koristeltuun tilaan. Jotkut katselevat ympärilleen jännittyneen oloisena oluttuoppia puristaen, toiset taas istuutuvat pöytiin rennosti kuin olisivat saapuneet kotiin. Kellarikollektiivin järjestämä Kellari open mic -ilta on alkamassa.

Paljon kaivattu klubi

Kellarikollektiivi on lavarunouskollektiivi, joka järjestää kuukausittaisia lavarunoklubeja Oulussa. Klubeja järjestetään kerran kuussa tiistai-iltaisin Snooker Time -ravintolassa. Kollektiivin takana ovat Sonja Kaisanlahti ja Laura Juntunen.

“Kellarikollektiivi syntyi noin neljä vuotta sitten innostuksesta ja tarpeesta saada Ouluun oma lavarunoklubi”, Kaisanlahti avaa ilmiötä.

Säännöllisten open mic -iltojen lisäksi kollektiivi järjestää erilaisia pop up -runoustapahtumia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaisanlahti kertoo, että tavoitteena on laajentaa toimintaa enemmän ja viedä lavarunoutta eri paikkoihin Oulussa.

Open mic -illat ovat saaneet Oulussa todella hyvän vastaanoton, ja sen seurauksena tapahtumia järjestetään jo neljättä vuotta. Runoklubit ovat todella löytäneet yleisönsä, sillä Kaisanlahden mukaan kävijöitä on jokaisella klubilla melkein sata, joskus enemmänkin.

“Tätä on selke��sti hyvin paljon kaivattu Ouluun, ja ihmiset nauttivat näistä runoklubeista.”

Tunnelma ensikertalaisen silmin on todella lämmin. Klubin alkaessa ihmiset toivotetaan tervetulleiksi Oulun ainoalle lavarunoklubille. Lausahdus saa yleisössä aikaan raikuvat aplodit. Ennen ensimmäistä esiintyjää käydään läpi lavarunoklubin kaksi sääntöä: esitettävän tekstin täytyy olla omaa, ja se ei saa sisältää syrjivää tai loukkaavaa sisältöä.

Sana on vapaa

Kutsuvierastaiteilijan esityksen jälkeen kaikki paikallaolijat saavat käydä ilmoittautumassa esiintymään. Esiintyjiä on lukuisia, ja kaikki esittävät runot omalla tyylillään. Kellarissa esitetään kaikenlaista runoutta: osa hyvin kantaaottavaa, osa koskettavaa. Illan aikana kuullaan jopa huutorunoutta.

Lavarunoklubia kuuntelemaan saapunut Noora Kontio kertoo olevansa open micissä jo neljättä kertaa. Klubien hyvä meininki ja siellä esitettävä hieno taide on saanut Kontion saapumaan paikalle aina uudestaan.

“Täällä kokee suuria tunteita. Joskus naurattaa ja joskus itkettää”, hän kuvailee.

Kontio kertoo saavansa toisten esityksistä inspiraatiota myös omiin teksteihinsä. Hän ei ole itse rohkaistunut lavalle, mutta korostaa, että paikanpäälle voi saapua vain kuuntelemaan vaikkei olisikaan mitään esitettävää.

Paikalle on saapunut myös Kirsikka Kujanpää, joka innostui open mic –illoista alun perin kavereidensa kautta. Hänkin kertoo käyneensä runoilloissa pitkään, useamman kerran vuodessa.

Kujanpää kertoo itse esittäneensä aikaisemmin runon. Vaikka henkilökohtaisen tekstin esittäminen jännitti, käteen jäi hyvä kokemus.

“Yleisö oli kannustava ja oli turvallinen olo esiintyä”, Kujanpää kuvailee.

Tuopit tyhjenevät ja sanottavat on sanottu. Ihmiset pukevat takkejaan ja hajaantuvat kylmään syysiltaan. Kuukauden kuluttua sanataiteen ystävät kokoontuvat taas.

TEKIJÄ
Miia Käkelä