EU:n juomavesidirektiivin uusi säädösehdotus pistää Suomen vesijärjestelmän uusiksi, sillä vesivuotoja ehkäisevät sinkinkadon kestävät messinkiseokset kielletään. Siirtymäaikaa uuden direktiivin mukaiseksi on kuitenkin pidennetty vuoteen 2032. Eurooppalainen kansalaisaloite "Vesi on perusoikeus" herätti ensin huolen kalliista muutoksista.
Euroopan unioni uudistaa vesidirektiiviään. Direktiiviin valmistellaan myös tarkempaa teknistä säädöstä liittyen juomaveden kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin. Suomen vesilaitteistoissa käytetään sinkinkadon kestäviä messinkiseoksia, jotka ehkäisevät vesivuotoja. Tällaisia seoksia ei enää saa käyttää rakentamisessa vuodesta 2032 lähtien. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei kuitenkaan tarvitse uusia säädösten vuoksi, eli luvassa ei ole “pakkoremontteja”. Suomi on ollut aktiivisesti mukana juomavesidirektiivin toimeenpanosäännösten valmistelussa.
“Komissio on valmis ottamaan huomioon Suomen huolet ehdottamalla säädöksen voimaantulon siirtymäaikaa jopa vuoteen 2032 asti, edellyttäen että muut jäsenmaat suostuvat tähän”, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius täsmensi valtioneuvostolle komission Suomen edustuston kannanotossa. Läpi mennyt juomavesidirektiivin siirtymäaika jättää teollisuudelle reilusti aikaa uusien kestävien materiaalien kehittämiseen. Suomen talousvesi on pehmeämpää kuin muualla Euroopassa, mikä on otettava huomioon vesilaitteistoissa käytettävissä materiaaleissa. Tilanne on sama myös Ruotsissa.
Vesidirektiivin tarkistus seurausta kansalaisaloitteesta
EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Sen uudistettu versio tuli voimaan tammikuussa 2021. Direktiivin tavoitteena on taata kansalaisten oikeus puhtaaseen juomaveteen ja toimivaan jätevesihuoltoon. Vesidirektiivin tarkistus on suora seuraus ensimmäisestä onnistuneesta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Vesi on perusoikeus".
Eurooppalainen kansalaisaloite on keino vaikuttaa EU:n politiikkaan. Kuka tahansa Euroopan unionin kansalainen voi panna vireille aloitteen, jolla Euroopan komissiota pyydetään tekemään asiasta EU:n lakialoite. Komissio ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyn, jos sille on kerätty vähintään miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä eri EU-maasta.
“Kansalainen voi tehdä Euroopan unionissa kansalaisaloitteen vähän niin kuin Suomessakin. Menettely tosin on hieman erilainen. EU:n tasolla kansalaisaloitteeseen pitää esimerkiksi saada allekirjoituksia seitsemästä eri valtiosta”, kertoo Tiina Haapalainen Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopisteeltä.
Videolla Haapalainen kertoo lisää EU-säädöksistä. Miksi niitä tehdään, ja kuka niitä valvoo? Entä millaisia säädöksiä voimme odottaa näkevämme tulevaisuudessa?