Suomessa on yli 500 työkoiraa useiden eri tehtävien parissa. Suomen ensimmäiset epäviralliset työkoirat olivat metsästys- ja paimenkoiria. 1900-luvun alkupuolella koiria alettiin kouluttamaan useisiin ammatteihin ja tällä hetkellä aktiivisia työkoira-ammatteja on lähes 30.
Työkoirat testataan soveltuvuuskokeilla tiettyihin ammatteihin, kuten tullin ja vankilan palvelukseen jo pentuiässä. Koirien koulutus on pitkä ja kattava. Tavoitteena on, että työtehtävät ovat koirille mahdollisimman mieluisia ja leikinomaisia. Koirat ajattelevat työtä leikkinä.
Perehdyimme poliisin, vankilan ja tullin työkoiriin, ja tutustuimme ammattien työtehtäviin sekä koiran ja ohjaajan väliseen yhteiselämään.
Ensimmäiset poliisikoirat saapuivat Suomeen 1900-luvun alussa Saksasta. Vuosisadan kuluessa poliisikoiria käytettiin sotavuosina hyödyksi rintamalla. Ajan saatossa koirien osaamisalueita kehitettiin ja nykyisen koulutusmuotonsa poliisikoirat saivat 2000-luvulle siirtyessä.
Arvioiden mukaan poliisikoirat pelastavat kymmenen henkeä vuodessa. Jokaisella koiralla on taidot voimankäyttöön, jäljittämiseen, henkilö-, esine- ja rikospaikkaetsintään. Poliisikoirien nykyosaaminen on laaja ja tästä syystä niitä voidaankin kutsua poliisivoimien jokereiksi.
Vankilakoirien työtehtävät ovat hyvin samanlaisia kuin tullikoirilla. Koiran päätehtävä on löytää vankilaympäristöstä sinne kuulumattomia aineita ja esineitä. Yleisimmät löydöt ovat huumaus- ja päihtymisaineita, mutta Suomessa vankilakoirat ovat löytäneet myös aseita.
Koiran työpäivä koostuu yleensä vankilaan liikkuvien ihmisten ja sinne saapuvan postin tarkastamisesta. Työpari tekee myös tilatarkastuksia. Koiralta vaaditaan ketteryyttä, sillä se saattaa joutua kiipeilemään ja tunkeutumaan ahtaisiin tiloihin tarkastusten aikana.
Tullikoirat ovat valtion lentokenttien, satamien ja rajanylityspaikkojen valvojia. Koirien perimmäinen tarkoitus on tarkastuttaa maasta ulos menevää sekä maahan saapuvaa rahtia ja henkilöstöä. Suomessa tullikoiria koulutetaan huumausaineiden, savukkeiden, aseiden, räjähteiden ja ruoan etsimiseen.
Haastattelimme Suomen tullin kokenutta koiraohjaajaa Niko Jokelaa. Hän työskentelee tällä hetkellä itärajalla Vartiuksen rajanyrityspaikalla. Jokelan työpari Cosmo on hänen työuransa viides työkoira. Cosmo on hieman alle kaksivuotias, uskalias vaalea labradorinnoutaja. Hän on erikoistunut savukkeiden ja huumausaineiden etsimiseen.
Jokela päätyi valitsemaan Cosmon työparikseen, koska Cosmo oli ainut pentueesta, joka uskalsi lähteä tosissaan tutkimaan. Hän oli myös tervein ja soveltuvin koira työhön. Jokela arvostaa koirassa rauhallisuutta, ihmisläheisyyttä ja erityisesti rohkeutta.
Ensimmäinen askel oli rakentaa parivaljakon luottamusta. Tämä tarkoitti kahden viikon mittaista totuttelu- ja tutustumisaikaa pennun kanssa. Jokela vitsailee kyseessä olevan “vanhempainvapaan”.
Tullikoiria palkitaan hyvästä työstä. Palkkio voi olla esimerkiksi lempilelu tai herkku. Cosmon suosikkipalkkio selvisi Jokelalle helposti.
Cosmon suosikkipalkkio on lelupallo. Tykkää hän ruoastakin, mutta itse toivoin alusta alkaen Cosmon haluavan pallon palkkioksi. Toisaalta palkitsen koiraa myös ruoalla esimerkki “tottisten” eli tottelevaisuusosuuksien aikana, tällöin maksimoiden harjoitetoistot.”
Koulutuksen aikana Cosmo erikoistui savukkeiden ja huumeiden etsintään. Savukkeisiin erikoistuminen on tällä hetkellä Suomen tullin suurin prioriteetti koiria kouluttaessa. Jokela ja Cosmo aloittivat työt täyspäiväisesti puoli vuotta sitten, ja Jokela kertoo olevansa hyvin tyytyväinen kumppaninsa jatkuvaan kehitykseen.
Sen olen huomannut, että koirat muokkautuvat ajan kanssa isäntänsä kaltaisiksi. Koira oppii minun tapoihini ja työtä tehdään yhdessä. Jos minulla on huonompi päivä, niin sen näkee koirakin”.
Kun koira kokee työn raskaaksi ja menettää leikkisyyden, ohjaajan täytyy muuttaa lähestymistapaa ja keksiä uusia tapoja, joilla koira saa motivaationsa takaisin ja kokee työnsä mieluisana.
Eräästä entisestä koirastani selkeästi havaitsi, että huonoilla keleillä tekeminen ei ollut hauskaa. Seurauksena sitten treenattiin lisää, tai sitten etsittiin puhtaasti käsipelillä ilman koiran apua.”
Vapaa-ajalla Jokela tykkää lepuuttaa itseään ja koiriaan. Cosmo ja Vimma yleensä valtaavat jalkopäädyn Jokelan istuessa sohvalla, ja jopa työmatkoilla Cosmo kiipeää viereiseen sänkyyn nukkumaan.
Koiran kutsuminen työvälineeksi on ohjaajalle ristiriita, joka on lähtöisin työkoiria koskevasta juridiikasta. Toisin kuin pykälätekstissä, arkikielessä ymmärretään eläimen lempeys ja eläväisyys. Koiralla on oma tahto, ja sen suhde ihmiseen perustuu vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Eläin on eläin - ei kone. Ihminen määrää, mutta luottaa samalla koiransa arviointikykyyn.
Työeläin on valjastettu ihmistarpeeseen. Tämä ei käytännössä kuitenkaan tapahdu sivuuttamalla eläimen persoonaa ja älykkyyttä, vaan koira koulutetaan yksilöllisesti ja lajinmukaisesti. Juridinen kieli sallii esineellistävän puhuttelun, mutta käytännössä ohjaajan ja eläimen välinen suhde on läheinen ja työajan ylittävä. Ihminen kantaa vastuun siitä, että koira saa riittävän hyvän elämän.
Työkoira on apuväline, mutta myös kumppani, jonka kanssa rakennettu elämä on tunteita täynnä. Vapaa-ajalla koira on osa perhettä ja työuransa huipulla elämänkumppani. Parivaljakon välillä on yhteinen sävel, joka perustuu lukemattomiin yhdessä vietettyihin hetkiin ja vankkaan luottamukseen. Tämä suhde tarkoittaa vastuuta ja välittämistä, kurinalaisuutta ja kiintymystä – kahden lajin välistä liittoa, jossa kumpikin toimii yhdessä, omana itsenään.
Tekijät: Maaria Rautakoski, Aarne Jäntti, Lily Torvinen, Sohvi Malila ja Jonne Siekkinen
Kuvat: Niko Jokela ja Jukka Pätynen
Lähteet:
Poliisi (2025). Poliisikoirat
Kennelliitto (2025). Vankilakoirat
Härkönen, Rebekka (2024). Tuisku etsii huumeita ja aseita Turun vankilasta – "Aikamoinen tuhina kuuluu nenästä". MTV uutiset
Ahto-Hakonen, Jenni (2016). Työvälineyden ja eläinkumppanuuden rajoilla: Poliisikoiranohjaajan ja poliisikoiran suhteen kulttuurinen malli 2010-luvun Suomessa [pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto]