Vaate- ja tekstiiliteollisuus on maailman toisiksi saastuttavin teollisuudenala. Se tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.
Päästöjen lisäksi se ylikulutta luonnonvaroja ja on kolmanneksi suurin syy vesistöjen laadun heikkenemiseen.
Pikamuodin myötä vaatteiden tuotanto ja kulutus on kasvanut, mutta käyttöikä on pienentynyt huomattavasti.
Ihmiset ovat yhä tietoisempia muotiteollisuuden kuormittavuudesta, ja ostavat vaatteet käytettyinä uusien sijaan. Pikamuotiketjujen rinnalle on noussut käytettyjä vaatteita myyviä myymälöitä.
Likke mukana hillitsemässä vaateteollisuuden kuormaa
Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden 2023 alussa, tekstiilijätteen vastaanotto siirtyi kuntien vastuulle. Sen seurauksena poistotekstiilien kierrätys siirtyi Oulussa Limingantullissa sijaitsevalle kierrätyskeskus Likkeelle.
Tänä vuonna huhtikuun lopusta elokuun loppuun kovaa tavaraa, kuten huonekaluja, kertyi 80–90 tuhatta kiloa ja vaatetta yli kaksisataatuhatta kiloa. Lopulta lahjoitetuista tavaroista ja vaatteista vain osa päätyy myyntiin.
Likkeen työnjohtaja ja kiertokaaren poistotekstiileistä vastaava Mika Inkala kertoo, että kierrätyskeskus osallistuu omalta osaltaan muotiteollisuuden haittavaikutusten vähentämiseen ja toiminnassa pyritään huomioimaan useita vastuullisuustekijöitä – ei pelkästään ekologisia.
”Meillä esimerkiksi monet ihmiset käsittelevät tietyn saman tavaran ja me saamme sieltä sen hyvän monen ihmisen käsien lävitse. Ja se maksaa, mutta siinä on se sosiaalinen puoli. Ihmiset, jotka pääsevät sen pätkän tekemään sitä työtä, vaikka palkkatuella, heidän elämänlaatunsa paranee.”
Kuvateksti: Mika Inkala esittelee Likkeelle päätyneitä käyttämättömiä valtion pukutehtaan tekemiä postinjakajan housuja 1980-luvulta.
Kierrättäminen tehdään mahdollisimman paikallisesti, jottei ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä synny
Kiertokaaren poistotekstiilin keräyspisteitä on ympäri toimialuetta. Oulussa keräyspisteitä on kymmenen sekä muualla Pohjois-Suomessa Kempeleessä, Lumijoella, Siikajoella ja Pudasjärvellä.
Keräyspisteiltä poistotekstiilit tuodaan biokaasulla kulkevilla autoilla Likkeelle, jossa vaatteet lajitellaan kierrätyskeskuksen viereisessä hallissa.
Myytäväksi tai kierrätettäväksi kelpaamattomat tekstiilit poltetaan Laanilan ekovoimalaitoksessa.
”Jos me keräämme paikallisesti tekstiilejä ja myymme niitä takaisin paikallisesti käyttöön, niin silloin meidän ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita sen liikutteluun paikasta toiseen,” Inkala kertoo.
Sellutukseen menevät tekstiilit joudutaan kuitenkin viemään Lounais-Suomen jätehuollon kautta Turkuun asti, sillä tekstiilien sellutusta tarjoavaa laitoksia ei ole vielä toistaiseksi lähempänä.
70 prosenttia polttoon
Suomessa kertyy vuosittain keskimäärin 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä.
Euroopan mittakaavalla suurin osa käytetyistä vaatteista päätyy poltettavaksi ja vain 1 % vaatteista kierrätetään uusiksi vaatteiksi.
Likkellä tekstiilit päätyvät joko kierrätyskeskuksen myyntiin, materiaalihyödynnykseen, tai energiahyödynnykseen. Myös Liikkeellä tekstiileistä jopa 70 prosenttia päätyy energiahyödynnykseen.
”Me pyritään tekemään kaikki ne toimenpiteet, että meidän ei tarvitsisi laittaa tekstiilejä polttoon,” Inkala vakuuttaa.
Vaatteiden kierrätystä hankaloittaa niiden laatu sekä kierrättämisen mahdollisuudet
Kaikki eivät noudata kiertokaaren keräyspisteiden kyljessä olevia kierrätysohjeita ja sekaan päätyy kierrätyskelvottomia tekstiilejä, Inkala kertoo.
”Kun energiahyödynnykseen menevät laitettaisiin omaan osioon, josta ne menevät suoraan Laanilaan, laatu paranisi huomattavasti,” Inkala toteaa.
Tekstiilien jättäminen kiertokaaren keräyspisteille on täysin ilmaista, joka voi Inkalan mukaan vaikuttaa osittain lahjoitettujen vaatteiden laatuun.
”Se on minun mielestäni jännä ilmiö, jonka huomaa itsessänikin, että jos mulla on joku tarpeeton asia niin haluaisin päästä siitä mahdollisimman helposti ja ilmaiseksi siitä eroon. Heti, jos on jotakin arvokkaampaa niin se asenne muuttuu. Se on semmoinen yleispiirre ihmisissä, joka näkyy materiaalikeräyksessä.” Inkala valottaa.
Inkalan mielestä tekstiilinkierrätysjärjestelmiä pitäisi kehittää, jotta tulevaisuudessa materiaaleja pystyttäisiin vielä tehokkaammin hyödyntämään.
Kemiin valmistuva uusiokuitutehdas tulee Inkalan mielestä tulevaisuudessa vähentämään huomattavasti polttoon menevän jätteen määrää.
Syntymätön jäte parasta jätettä
Eetti Ry:n mukaan käytetyt vaatteet pidentävät parhaillaan vaatteiden käyttöikää, mutta pahimmillaan ylläpitävät muodin nopeaa kiertoa ja ylikulutusta, kun harkitsemattomat ja huonolaatuiset ostopäätökset saa kätevästi kiertoon.
”Kun puhutaan jätelain hierarkiasta, jossa ensisijaisena on jätteen synnyn estäminen, niin tämä on sen ostamattoman tavaran jälkeen seuraavaksi paras vaihtoehto, että hyödynnetään se tavara sellaisena kuin se on," Inkala tuumaa.
Kiertokaari puuttuu ostamattomaan tavaraan kunnallisena yhtiönä tarjoamalla neuvontapalvelua. Ihmisiä kannustetaan käyttämään harkintaa kaupan hyllyjen välissä.
Lopulta ostokäyttäytyminen on Inkalan mukaan paljolti kuluttajasta itsestä kiinni, minkälaisia asenteita kantaa mukanaan.
Lapin Ammattikorkoekoulun artikkelissa todetaankin, että vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla.
Palkitsevaa työtä
Inkala on muiden mukaan huomannut ihmisten tietoisuuden nousseen muotialan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Se näkyy positiivisena palautteena ja kannatuksena ympäristön eteen työskentelylle.
”Tosiasiahan on se, että kun me katsomme tuolta maailmalta uutisia Amerikan hirmumyrskyistä, Keski-Euroopan tulvista ja muista, niin kyllä se viimeistään siinä vaiheessa alkaa ihmisten mieli muuttumaan, että pitäisikö meidän tehdä tälle asialle jotakin? Tämä meidän kuluttaminenhan on se syy sille.”
Credits:
Luotu käyttämällä kuvaa, jonka on ottanut/tehnyt rob245 - "A bulldozer and garbage truck on a landfill waste site"