Joensuun kaupungintalo Joensuu-päivä 24.11.2018

Saarisen arkkitehtuurikilpailun voittanut työ nimeltä " Joensuun kaupungintalo"

Ensimmäinen palkinto: "joensuun kaupungintalo"

Arkkitehti Eliel Saarinen. 1909.

Palkintolautakunnan arvostelu:

"Jälelle jääneistä ehdotuksista esiintyy ennen muita N:o 14: Joensuun kaupungintalo, varmalla ja tarkoituksen mukaisuudesta johtuvalla pohjamuotoryhmityksellään, joka yhtä selvästi myöskin tulee fasaadeissa esille, vaikka "raatihuoneen" leima voisikin olla selvempi. Kun ehdotus samalla on kuutiosisällykseltään kilpailun pienin, ja tarkalleen täyttää ohjelman mittavaatimukset, ei lautakunta ole epäillyt asettaa sitä ensimmäiselle sijalle, vaikka siinä löytyykin puutteellisuuksia, joiden korjaaminen tulee jossain määrin lisäämään rakennuksen kuutiosisällystä. Pankkihuoneiston toimitussali on suurennettava, virastojen ahdistetulle porraskäytävälle on saatava vähän juhlallisempi leima ja näyttämön puoli laajennettava. Rakennukselle olisi sitäpaitsi eduksi, jos poliisikamarin portaat jatkettaisiin ylöspäin ja jos voitaisiin välttää varsinaisten juhlaportaitten käyttämistä kirjastoon ja lukusaliin pääsyä varten. Huoneet palokalustoa varten ovat toisin järjestettävät riittävän syvyyden saavuttamiseksi."

Asemakaavapiirustus. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Koskikadun puoleinen julkisivu.Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Leikkauspiirustus. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Kellarikerros. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Ensimmäinen kerros.Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Toinen kerros. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Kolmas kerros. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.

Kaupungintalon ilme muutosten jälkeen

Taustalla muutospiirustus vuodelta 1910, ja alla sen pohjalta tehdyt laveeratut piirustukset vuodelta 1911, joiden mukaan Joensuun kaupungintalo rakennettiin. Piirustukset Joensuun kaupungin keskusarkisto.

Asemakaava- ja pohjapiirustuksia. Piirustukset Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Johan (Johannes) Haapasalon ”ukot”, kuten Karjalatar marraskuussa 1914 veistoksista kirjoitti, perustuvat Eliel Saarisen suunnitelmaan kaupungintalon julkisivua korostavista tyylitellyistä ihmisfiguureista. Haapasalon veistokset valmistuivat marraskuussa 1913. Niiden mukana Joensuuhun tuli Saarisen hyväksymistodistus.

Interiööri ja sisustus

Joensuun kaupungintalo oli Saarisen luoma kokonaistaideteos, sillä Saarinen suunnitteli myös talon jyhkeän ja arvokkaan kaluston. Joensuun kaupunki osti vast´ikään lisää Saarisen kalusteita Helsingin rautatieasemalta, mutta ne ovat eri rakennukseen suunniteltuja, eivätkä siis kuulu Joensuun kaupungintaloon.

Taustalla Eliel Saarisen suunnittelemat istuimet ja pöydät teatterin lämpiöön. Kuvat Joensuun kaupungin keskusarkisto.

Valtuuston puheenjohtajan tuoli.
Valtuuston puheenjohtajan pöytä.
Lämpiön pohjapiirustus ja kolmannen kerroksen lehterin "buffettipöytä". Piirustuksissa lukee, että buffetti on koululaisia varten.
Kalustepiirustuksia valtuuston saliin.
Valtuusmiesten tuoli.
Toisen kerroksen teatterilämpiö.
Sisäänkäyntiaula kaupungin hallinnon tiloihin.
Kolmannen kerroksen hallintosiiven aulatilat. Seinällä olevan Ruusuryijyn mallin on suunnitellut Eliel Saarinen vuonna 1904.
Valtuustosali.
Joensuun kaupunginvaltuusto 100-vuotisjuhlaistunnossa 29.11.1948.

Ravintola

Teatteriravintola on pysynyt Joensuun ravintolakartalla yli sata vuotta ja aina hienon ravintolan maineessa. Ravintolan kabineteissa tekevät johtavat poliitikot edelleen keskeiset päätökset. Varpus-kabinetti muistetaan erityisesti värikkään kaupunginjohtaja- ”kyläpäällikkö” Aaro Heikkilän ydinryhmän kokouksista.

"baari"
Varpus-kabinetti
Tornikabinetti
Morkku-kabinetti

Kaupungintalo – kulttuuritalo

Joensuun kaupunginteatterin suuren näyttämön katsomossa on 273 istumapaikkaa.
Anneli Sauli näytelmässä Tribadien yö. Näytelmä sai ensi-iltansa 23.3.1996 ja jäi se Anneli Saulin viimeiseksi näytelmäksi Joensuun kaupunginteatterissa. Taustalla näyttelijä Seppo Timonen. Näytelmän ohjasi Ossi Räikkä. Kuva Mikko Savolainen, Joensuun kaupunginteatterin arkisto.
Jouko Turkka erottamisensa jälkeisenä päivänä vuonna 1971. Kuva Pohjois-Karjalan museo.

Paloasema

Palolaitos sai toimitilat talon kivijalasta. Torni tarvittiin letkujen kuivatuksessa, mutta se oli myös maamerkki. Tornissa näkyvät edelleen palon jäljet. Taustalla Lars Sonckin suunnittelema Joensuun vanha kansakoulu, joka purettiin Piimälinnan alta.

Taustan kuva Pohjois-Karjalan museo.

Tornin piirustuksia. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto.
Näkymä kaupungintalon tornista pohjoiseen. Kuva 1940-luvun alusta. Kuva Pasi Tuunaisen postikorttikokoelma.
Näkymä kaupungintalon tornista pohjoiseen. Kuva vuodelta 2016.
Näkymä kaupungintalon tornista länteen. Kuva 1940-luvun alusta.Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto. Kuva Pasi Tuunaisen postikorttikokoelma.
Näkymä kaupungintalon tornista länteen. Kuva vuodelta 2016.

Käännekohtia

Joensuun kaupungintalo oli sisällissodan aikana 1918 ja pitkään sen jälkeen valkoisen vallan linnake. Joensuun sotilaskomendatti istui rahatoimikamarin tilassa. Sotatuomari hallitsi taastuvan oikeuden tiloja. Suojeluskunta ja armeijan eri yksiköt ottivat asuntoje käyttöön ja muuttivat kokoustiloja varastoiksi. Kaupungintalolle sijoitettiin kymmeniä sotilaita. Upseeristo ja osa miehistöstä söi ravintolassa ja putkissa lojuivat punavangit tuomioitaan odottaen. Ketkä saivat marssia ”Kankaalle” teloitettavaksi, ketkä siirrettiin vankileireille tai muualla säilöön.

Kuva taustalla Pasi Tuunaisen postikorttikokelma.

Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnittelema vapaudenpatsas. Kuva taustalla on vuodelta 1923, patsaan julkistamistilaisuudesta. Joensuun Vapaudenpuisto, jossa veistos sijaitsee, on olennainen osa Kaupungintaloa. Yrjö Liipolan Viestintuoja toitottaa jatkuvaan vapaustaistoon. Kuva Pasi Tuunaisen postikorttikokoelma.
Sotilaita majoittuneena ravintolatoloihin. Kuva Karjalaisen arkisto.
Joensuun kaupungintaloa ympäröi maailmansotien välillä vahva valkoisen Suomen perintö. Kuva Vapaussodan Rintamamiesten Liiton liittokokouksesta vuodelta 1937. Kuva Karjalaisen arkisto.

Palo

9.3.1966

Typistynyt torni palon jäljiltä. Kuva Karjalaisen arkisto.
Sammutusvesi jäätyi julkisivujen pinnoille. Kuva Karjalaisen arkisto.
Kaupungintalon palo 9.3.1966 nosti esiin ajatuksen uudesta teatteritalosta. Asiaa edistämään julkaistiin EP-levy. Kuva Osmo Asikaisen kokoelma.

Peruskorjaus

1996–1998

Kuvassa taustalla remontin yhteydessä rakennettu front office sijoitettiin pääsisäänkäynnin aulaan.

Piirustus Arkkitehtitoimisto Esa Piirainen Oy.
Niin sanottu hallintokäytävä, jonka varrella sijaitsee kaupungin valtuuston sali.
Toisen kerroksen teatterin lämpiö.
Porraskäytävä lämpiöstä kolmanteen kerrokseen ja yläkatsomoon.

Joensuun kaupunginteatterin toisen kerroksen aulan seinällä oleva pronssinen, tupakoivaa miestä esittävä reliefi on jäänyt monelta huomaamatta. Kuvassa on Eliel Saarinen, ja sen tekijä on Suomen tunnetuin kuvanveistäjä, professori Wäinö Aaltonen. Joensuun kaupunki halusi juhlistaa 100-vuotissyntymäpäiväänsä 1948 ja tiedusteli Eliel Saariselta, olisiko hänellä reliefikuvaa sijoitettavaksi Joensuun kaupungintaloon. Saarinen otti yhteyttä Wäinö Aaltoseen, joka valmisti Saarisesta muotokuvan tämän lähettämän valokuvan pohjalta. Reliefin valoi pronssiin taidevalimo M. Virtanen Oy. Reliefi paljastettiin Joensuun kaupungin 100-vuotisjuhlassa, joka pidettiin 10.7.1949, siis 101 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Kopion Eliel Saarista esittävästä muotokuvasta Aaltonen lahjotti Suomen Arkkitehtiliitolle liiton 60-vuotisjuhlan kunniaksi 1952

Kiitos

CREATED BY
Samu Aarnio