SILTA-KÄSIKIRJA KAMPUS 3 -HANKE

Kenelle kirjoitamme? Ensinnäkin toivomme, että käsikirjasta on iloa Silta-kampuksella toimiville. Se toivottavasti avaa näkökulmia miten yhteinen Silta-kampus on ottanut ensiaskeleita, milloin askel on ollut tukeva ja etenevä, milloin taas horjahdellut. Käsikirja kertonee myös opiskelijoille, mitä Silta-kampuksella tavoitellaan ja mitä osallisuus tarkoittaa ja miten opiskelijoiden ääntä halutaan aidosti kuulla ja ottaa se myös huomioon.

Toivomme, että käsikirja antaa virikkeitä myös Silta-kampusta tuntemattomille. Se voi tarjota näkökulmia ja vinkkejä, mitä tarkoittaa, kun rakennetaan useamman koulumuodon yhteinen kampus. Uskomme, että tulevaisuudessa ollaan useasti tilanteessa, jossa suunnitellaan yhteistä rakennusta useammalle koulumuodolle.

Tavoitteena tässä käsikirjassa on kuvata, miten yhteistyötä Silta-kampuksella vahvistettiin ja tuettiin. Mistä lähtökohdista lähdettiin liikkeelle ja miten arjen toiminta vaikutti toimintakulttuurin rakentumiseen. Kokemusten perusteella valitsimme teemoja, joita tarkastelimme yleisemmällä tasolla ja teoreettisemmasta näkökulmasta. Uskomme, että tämä valinta antaa lisätietoa arjessa havaittujen ilmiöiden ymmärtämiseen.

Silta-kampuksella toimii pääasiassa kaksi koulumuotoa (ammatillinen ja lukio). Pienemmässä roolissa on kolmas koulumuoto, perusopetus. Lue linkistä, miten taustalla olevat tekijät vaikuttavat yhteisen toimintakulttuurin rakentumiseen. Mikä yhdistää, mikä rajoittaa yhteistä toimintaa?

Yksi yhteinen kampus tekee yhteistyön helpommaksi, kun ei ole fyysistä etäisyyttä. Tahtotila yhteiseen toimintaan on olemassa ja samoin on myös mahdollisuuksia, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä.

Yhteisten pelisääntöjen pohdinta kuvasi hyvin, miten kampuksen toimijat käsittelevät arvoja ja miten kampuksen rooli nähdään.

Kampus 3 -hanke käynnisti kampukselle tulevan henkilöstön lähemmäs sadan ihmisen yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamisen prosessin kehittämisiltapäivillä, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi hankkeen työskentelytiimi. Jokaisen kehittämispäivän suunnittelussa huomioitiin edellisestä päivästä saatu palaute. Alla olevista artikkeleista voit lukea, miten toteutui henkilöstön osallisuus toimintakulttuurin rakentamisen prosessissa, ja mitä opettaja tarvitsee jaksaakseen. Viereinen kuva: Juha Lahtinen.

Kampuksen ensimmäisen lukuvuoden kuluessa hanke kokosi kampuksen toimijoille yhteisen Silta-oppaan, joka kuvaa miten yhteinen toiminta kampuksella toteutuu. Koulumuodoilla on lisäksi omat oppaansa.

Silta-oppaassa esitellään Sillan arvot ja pelisäännöt, Opiskelijan työelämä ja yrittäjyyspolku, Opiskelijan ohjaus ja tuki, Opiskelijakunta- ja tutortoiminta sekä Sillan opiskeluhuolto.

Silta on yhteinen kampus, jossa eri koulumuodot toimivat yhdessä. Lukio- kuten myös ammatillisella koulutuksella on oma historiansa, perinteensä, säädöksensä, koulutuksen tavoitteet, hallinto ja ylläpitäjä. Perusopetuksella on myös vastaavat eroavaisuudet. Yhtenäisen toimintakulttuurin kannalta on merkittävää, mikä on kampuksella yhteistä ja mikä on koulumuotojen mukaisesti erillistä. Yhtenäinen toimintakulttuuri edellyttää toisten arvostamista ja tunnetta tulla arvostetuksi. Tämä pätee yksilö- ja koulutasolla. On hyväksyttävä, että on asioita, jotka koulut hoitavat erillään. Esim. opiskelijahaku on erillistä, mutta markkinoinnissa voi olla myös yhteistä. Ja sitten on asioita, jotka ovat yhteisiä. Arvostukseen perustuva sopiminen antaa tilaa toimia ja on pohja yhteiselle toimintakulttuurille. Näin ei synny tunnetta pakottamisesta yhteiseen malliin. Nokian lukio on edelleen olemassa, kuin on myös Tredu. Molemmilla on oma identiteettinsä. Nokialla vahva lisäarvo on yhteinen yhteisöllinen Silta-kampus, joka on arvostettu ja turvallinen paikka oppia ja kasvaa.

Hankkeen aikana toteutui oppivelvollisuuden laajentuminen ja sillä oli vaikutuksia myös Silta-kampuksen toimintaan. Samoin uudistus vaikuttaa alueellisesti opiskelijoiden ohjautumiseen ja ohjaamiseen. On huolehdittava, että jokainen nokialainen nuori etenee opiskelupolullaan aina 18 vuoden ikään. Seuraavissa kolmessa artikkelissa tarkastellaan oppivelvollisuuden uudistuksen vaikutuksia. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan oppivelvollisuuden vaikutuksia. Toisessa artikkelissa keskitytään TUVA-koulutuksen lähtökohtiin ja se antaa pohjaa myös mistä lähtökohdista Silta-kampuksen TUVA-koulutus ponnistaa. Kolmannessa tarkastellaan ohjauksen roolia oppivelvollisen polun tukena.