Näytä näytönlukuohjelmalla käytettävä versio

En minä valinnut mitään niistä ikävyyksistä, jotka pilaavat aamupäiväni, pelottavat minua unissa öisin, sotkevat ruokahaluni ja saavat itkemään, kun sarjassa kuunnellaan syntymättömän lapsen sydänääniä tai mennään naimisiin.

En valinnut olla ilman isää, tai olla oppimatta olemaan rakastettu oikein isän puolelta. Minä en koskaan valinnut olla läpensä surullinen ja rikki, en koskaan halunnut sisäisiä, enkä ulkoisia haavojani. En tätä, en tätä.

Halusin lokit ja letut kesämökiltä lapsuudessa, äidin onnellisena, siskot ympärillä. En olutpulloja ja yksinäisiä hetkiä kun äiti oli yön töissä. En väkivaltaa, en että äitiin sattuu. En sorsimista koulussa, koska en asunut hienossa talossa. Halusin enemmän viljapelloilla juoksemista ja lehmiä navetassa. Halusin kirjoittaa ja näytellä, en satuttaa itseäni sellaiseksi, jota ei kehtaa viedä kameran eteen.

En halunnut maata jäisessä joessa, vain että joku huomaisi minut. En halunnut sairaalajaksoja, koska en pystynyt pitämään itseäni turvassa. En halunnut tehdä vääriä valintoja, en halunnut antaa kehoani kenellekään, joka sitä satuttaisi.

En halua, että neljännesosa elämästä on kulunut taistellessa ja nyt enää vain selviytyen kuorena.

Kaarnalaivan, jonka lapsena siskon kanssa tein ja laitoin seilaamaan keskelle onnenvirtaa; en tahtonut sen olevan minä tänään. Missä kohtaa minä valitsin väärin? Mitä minä jäin vaille? 

FULL COLLECTION N

Contact me: annemaria.creative@outlook.com +358 45229 6949